polku

Finnish

Etymology

polkea +‎ -u

Noun

polku

1. Act of treading, stomping; used only in compounds.
2. path, trail, track

Declension

Declension of polku (type valo) singular plural nominative polku polut genitive polun polkujen partitive polkua polkuja accusative polku polun polut inessive polussa poluissa elative polusta poluista illative polkuun polkuihin adessive polulla poluilla ablative polulta poluilta allative polulle poluille essive polkuna polkuina translative poluksi poluiksi instructive – poluin abessive polutta poluitta comitative – polkuineen

Compounds

compounds

harhapolku karjapolku kinttupolku kotipolku kuntopolku lehmänpolku lenkkeilypolku lenkkipolku luontopolku

metsäpolku muurahaispolku oikopolku polkuantura polkuauto polkuhinta polkuintegraali polkumiina

polkumyynti polkupyörä polkuvene retkipolku saunapolku sivupolku syrjäpolku vuoristopolku

Related terms

• poljento
• poljin