puhelin

Finnish

(index pu)

Etymology

From puhella +‎ -in.

Pronunciation

• IPA: [ˈpuɦelin]
• Hyphenation: pu‧he‧lin

Noun

Wikipedia ^fi

puhelin

1. telephone

Declension

Declension of puhelin (type kytkin) singular plural nominative puhelin puhelimet genitive puhelimen puhelimien puhelinten partitive puhelinta puhelimia accusative puhelin puhelimen puhelimet inessive puhelimessa puhelimissa elative puhelimesta puhelimista illative puhelimeen puhelimiin adessive puhelimella puhelimilla ablative puhelimelta puhelimilta allative puhelimelle puhelimille essive puhelimena puhelimina translative puhelimeksi puhelimiksi instructive – puhelimin abessive puhelimetta puhelimitta comitative – puhelimineen

Synonyms

• telefoni

Derived terms

lankapuhelin matkapuhelin puhelimitse puhelinasentaja puhelininsinööri puhelinkeskus puhelinkioski puhelinkoppi puhelinlasku

puhelinlaitos puhelinlanka puhelinlinja puhelinluettelo puhelinnumero puhelinpalvelu puhelinpylväs puhelinpäivystys puhelinsalaisuus

puhelinsoitto puhelintekniikka puhelintiedotus puhelinvaihde puhelinvastaaja puhelinverkko puhelinyhdistys puhelinyhtiö älypuhelin

Related terms

• kännykkä
• luuri
• puhelu

Verb

puhelin

1. First-person singular indicative past form of puhella.

   • Puhelin puhelimessa.
     • I chattered on the telephone.