rakastaja

Finnish

Etymology

rakastaa +‎ -ja

Noun

rakastaja

1. lover

Declension

Declension of rakastaja (type koira) singular plural nominative rakastaja rakastajat genitive rakastajan rakastajien rakastajain1 partitive rakastajaa rakastajia accusative rakastaja rakastajan rakastajat inessive rakastajassa rakastajissa elative rakastajasta rakastajista illative rakastajaan rakastajiin adessive rakastajalla rakastajilla ablative rakastajalta rakastajilta allative rakastajalle rakastajille essive rakastajana rakastajina translative rakastajaksi rakastajiksi instructive – rakastajin abessive rakastajatta rakastajitta comitative – rakastajineen 1) Rare.