rantautuminen

Finnish

Etymology

Verb rantautua >

Noun

rantautuminen

1. (nautical) landfall

Declension

Declension of rantautuminen (type nainen) singular plural nominative rantautuminen rantautumiset genitive rantautumisen rantautumisten rantautumisien partitive rantautumista rantautumisia accusative rantautuminen rantautumisen rantautumiset inessive rantautumisessa rantautumisissa elative rantautumisesta rantautumisista illative rantautumiseen rantautumisiin adessive rantautumisella rantautumisilla ablative rantautumiselta rantautumisilta allative rantautumiselle rantautumisille essive rantautumisena rantautumisina translative rantautumiseksi rantautumisiksi instructive – rantautumisin abessive rantautumisetta rantautumisitta comitative – rantautumisineen