rauhanaikainen

Finnish

Etymology

rauhan +‎ aikainen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrɑu̯hɑnˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈrɑ̝u̯ɦɑ̝nˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -ɑikɑinen
• Syllabification^(key): rau‧han‧ai‧kai‧nen

Adjective

rauhanaikainen

1. peacetime (taking place or being in force during peace)

Declension

Inflection of rauhanaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		rauhanaikainen	rauhanaikaiset
genitive		rauhanaikaisen	rauhanaikaisten rauhanaikaisien
partitive		rauhanaikaista	rauhanaikaisia
illative		rauhanaikaiseen	rauhanaikaisiin
		singular	plural
nominative		rauhanaikainen	rauhanaikaiset
accusative	nom.	rauhanaikainen	rauhanaikaiset
	gen.	rauhanaikaisen
genitive		rauhanaikaisen	rauhanaikaisten rauhanaikaisien
partitive		rauhanaikaista	rauhanaikaisia
inessive		rauhanaikaisessa	rauhanaikaisissa
elative		rauhanaikaisesta	rauhanaikaisista
illative		rauhanaikaiseen	rauhanaikaisiin
adessive		rauhanaikaisella	rauhanaikaisilla
ablative		rauhanaikaiselta	rauhanaikaisilta
allative		rauhanaikaiselle	rauhanaikaisille
essive		rauhanaikaisena	rauhanaikaisina
translative		rauhanaikaiseksi	rauhanaikaisiksi
abessive		rauhanaikaisetta	rauhanaikaisitta
instructive		—	rauhanaikaisin
comitative		—	rauhanaikaisine

Possessive forms of rauhanaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative rauhanaikaiseni rauhanaikaiseni accusative nom. rauhanaikaiseni rauhanaikaiseni gen. rauhanaikaiseni genitive rauhanaikaiseni rauhanaikaisteni rauhanaikaisieni partitive rauhanaikaistani rauhanaikaisiani inessive rauhanaikaisessani rauhanaikaisissani elative rauhanaikaisestani rauhanaikaisistani illative rauhanaikaiseeni rauhanaikaisiini adessive rauhanaikaisellani rauhanaikaisillani ablative rauhanaikaiseltani rauhanaikaisiltani allative rauhanaikaiselleni rauhanaikaisilleni essive rauhanaikaisenani rauhanaikaisinani translative rauhanaikaisekseni rauhanaikaisikseni abessive rauhanaikaisettani rauhanaikaisittani instructive — — comitative — rauhanaikaisineni second-person singular possessor singular plural nominative rauhanaikaisesi rauhanaikaisesi accusative nom. rauhanaikaisesi rauhanaikaisesi gen. rauhanaikaisesi genitive rauhanaikaisesi rauhanaikaistesi rauhanaikaisiesi partitive rauhanaikaistasi rauhanaikaisiasi inessive rauhanaikaisessasi rauhanaikaisissasi elative rauhanaikaisestasi rauhanaikaisistasi illative rauhanaikaiseesi rauhanaikaisiisi adessive rauhanaikaisellasi rauhanaikaisillasi ablative rauhanaikaiseltasi rauhanaikaisiltasi allative rauhanaikaisellesi rauhanaikaisillesi essive rauhanaikaisenasi rauhanaikaisinasi translative rauhanaikaiseksesi rauhanaikaisiksesi abessive rauhanaikaisettasi rauhanaikaisittasi instructive — — comitative — rauhanaikaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative rauhanaikaisemme rauhanaikaisemme accusative nom. rauhanaikaisemme rauhanaikaisemme gen. rauhanaikaisemme genitive rauhanaikaisemme rauhanaikaistemme rauhanaikaisiemme partitive rauhanaikaistamme rauhanaikaisiamme inessive rauhanaikaisessamme rauhanaikaisissamme elative rauhanaikaisestamme rauhanaikaisistamme illative rauhanaikaiseemme rauhanaikaisiimme adessive rauhanaikaisellamme rauhanaikaisillamme ablative rauhanaikaiseltamme rauhanaikaisiltamme allative rauhanaikaisellemme rauhanaikaisillemme essive rauhanaikaisenamme rauhanaikaisinamme translative rauhanaikaiseksemme rauhanaikaisiksemme abessive rauhanaikaisettamme rauhanaikaisittamme instructive — — comitative — rauhanaikaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative rauhanaikaisenne rauhanaikaisenne accusative nom. rauhanaikaisenne rauhanaikaisenne gen. rauhanaikaisenne genitive rauhanaikaisenne rauhanaikaistenne rauhanaikaisienne partitive rauhanaikaistanne rauhanaikaisianne inessive rauhanaikaisessanne rauhanaikaisissanne elative rauhanaikaisestanne rauhanaikaisistanne illative rauhanaikaiseenne rauhanaikaisiinne adessive rauhanaikaisellanne rauhanaikaisillanne ablative rauhanaikaiseltanne rauhanaikaisiltanne allative rauhanaikaisellenne rauhanaikaisillenne essive rauhanaikaisenanne rauhanaikaisinanne translative rauhanaikaiseksenne rauhanaikaisiksenne abessive rauhanaikaisettanne rauhanaikaisittanne instructive — — comitative — rauhanaikaisinenne third-person possessor singular plural nominative rauhanaikaisensa rauhanaikaisensa accusative nom. rauhanaikaisensa rauhanaikaisensa gen. rauhanaikaisensa genitive rauhanaikaisensa rauhanaikaistensa rauhanaikaisiensa partitive rauhanaikaistaan rauhanaikaistansa rauhanaikaisiaan rauhanaikaisiansa inessive rauhanaikaisessaan rauhanaikaisessansa rauhanaikaisissaan rauhanaikaisissansa elative rauhanaikaisestaan rauhanaikaisestansa rauhanaikaisistaan rauhanaikaisistansa illative rauhanaikaiseensa rauhanaikaisiinsa adessive rauhanaikaisellaan rauhanaikaisellansa rauhanaikaisillaan rauhanaikaisillansa ablative rauhanaikaiseltaan rauhanaikaiseltansa rauhanaikaisiltaan rauhanaikaisiltansa allative rauhanaikaiselleen rauhanaikaisellensa rauhanaikaisilleen rauhanaikaisillensa essive rauhanaikaisenaan rauhanaikaisenansa rauhanaikaisinaan rauhanaikaisinansa translative rauhanaikaisekseen rauhanaikaiseksensa rauhanaikaisikseen rauhanaikaisiksensa abessive rauhanaikaisettaan rauhanaikaisettansa rauhanaikaisittaan rauhanaikaisittansa instructive — — comitative — rauhanaikaisineen rauhanaikaisinensa

Related terms

• sodanaikainen
• sota-aika

Further reading

• “rauhanaikainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03