reformaatio

Finnish

Etymology

Internationalism (see English reformation), ultimately from Latin refōrmātiō.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈreformɑːtio/, [ˈre̞fo̞rˌmɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Syllabification^(key): re‧for‧maa‧ti‧o

Noun

reformaatio

1. reformation
2. (Christianity) Reformation (religious movement initiated by Martin Luther)

Declension

Inflection of reformaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		reformaatio	reformaatiot
genitive		reformaation	reformaatioiden reformaatioitten
partitive		reformaatiota	reformaatioita
illative		reformaatioon	reformaatioihin
		singular	plural
nominative		reformaatio	reformaatiot
accusative	nom.	reformaatio	reformaatiot
	gen.	reformaation
genitive		reformaation	reformaatioiden reformaatioitten
partitive		reformaatiota	reformaatioita
inessive		reformaatiossa	reformaatioissa
elative		reformaatiosta	reformaatioista
illative		reformaatioon	reformaatioihin
adessive		reformaatiolla	reformaatioilla
ablative		reformaatiolta	reformaatioilta
allative		reformaatiolle	reformaatioille
essive		reformaationa	reformaatioina
translative		reformaatioksi	reformaatioiksi
abessive		reformaatiotta	reformaatioitta
instructive		—	reformaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of reformaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative reformaationi reformaationi accusative nom. reformaationi reformaationi gen. reformaationi genitive reformaationi reformaatioideni reformaatioitteni partitive reformaatiotani reformaatioitani inessive reformaatiossani reformaatioissani elative reformaatiostani reformaatioistani illative reformaatiooni reformaatioihini adessive reformaatiollani reformaatioillani ablative reformaatioltani reformaatioiltani allative reformaatiolleni reformaatioilleni essive reformaationani reformaatioinani translative reformaatiokseni reformaatioikseni abessive reformaatiottani reformaatioittani instructive — — comitative — reformaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative reformaatiosi reformaatiosi accusative nom. reformaatiosi reformaatiosi gen. reformaatiosi genitive reformaatiosi reformaatioidesi reformaatioittesi partitive reformaatiotasi reformaatioitasi inessive reformaatiossasi reformaatioissasi elative reformaatiostasi reformaatioistasi illative reformaatioosi reformaatioihisi adessive reformaatiollasi reformaatioillasi ablative reformaatioltasi reformaatioiltasi allative reformaatiollesi reformaatioillesi essive reformaationasi reformaatioinasi translative reformaatioksesi reformaatioiksesi abessive reformaatiottasi reformaatioittasi instructive — — comitative — reformaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative reformaatiomme reformaatiomme accusative nom. reformaatiomme reformaatiomme gen. reformaatiomme genitive reformaatiomme reformaatioidemme reformaatioittemme partitive reformaatiotamme reformaatioitamme inessive reformaatiossamme reformaatioissamme elative reformaatiostamme reformaatioistamme illative reformaatioomme reformaatioihimme adessive reformaatiollamme reformaatioillamme ablative reformaatioltamme reformaatioiltamme allative reformaatiollemme reformaatioillemme essive reformaationamme reformaatioinamme translative reformaatioksemme reformaatioiksemme abessive reformaatiottamme reformaatioittamme instructive — — comitative — reformaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative reformaationne reformaationne accusative nom. reformaationne reformaationne gen. reformaationne genitive reformaationne reformaatioidenne reformaatioittenne partitive reformaatiotanne reformaatioitanne inessive reformaatiossanne reformaatioissanne elative reformaatiostanne reformaatioistanne illative reformaatioonne reformaatioihinne adessive reformaatiollanne reformaatioillanne ablative reformaatioltanne reformaatioiltanne allative reformaatiollenne reformaatioillenne essive reformaationanne reformaatioinanne translative reformaatioksenne reformaatioiksenne abessive reformaatiottanne reformaatioittanne instructive — — comitative — reformaatioinenne third-person possessor singular plural nominative reformaationsa reformaationsa accusative nom. reformaationsa reformaationsa gen. reformaationsa genitive reformaationsa reformaatioidensa reformaatioittensa partitive reformaatiotaan reformaatiotansa reformaatioitaan reformaatioitansa inessive reformaatiossaan reformaatiossansa reformaatioissaan reformaatioissansa elative reformaatiostaan reformaatiostansa reformaatioistaan reformaatioistansa illative reformaatioonsa reformaatioihinsa adessive reformaatiollaan reformaatiollansa reformaatioillaan reformaatioillansa ablative reformaatioltaan reformaatioltansa reformaatioiltaan reformaatioiltansa allative reformaatiolleen reformaatiollensa reformaatioilleen reformaatioillensa essive reformaationaan reformaationansa reformaatioinaan reformaatioinansa translative reformaatiokseen reformaatioksensa reformaatioikseen reformaatioiksensa abessive reformaatiottaan reformaatiottansa reformaatioittaan reformaatioittansa instructive — — comitative — reformaatioineen reformaatioinensa

Synonyms

• (reformation): uudistus
• (Reformation): uskonpuhdistus

Further reading

• “reformaatio”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03