rikottu

Finnish

Participle

rikottu

1. past passive participle of rikkoa

Declension

Inflection of rikottu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative		rikottu	rikotut
genitive		rikotun	rikottujen
partitive		rikottua	rikottuja
illative		rikottuun	rikottuihin
		singular	plural
nominative		rikottu	rikotut
accusative	nom.	rikottu	rikotut
	gen.	rikotun
genitive		rikotun	rikottujen
partitive		rikottua	rikottuja
inessive		rikotussa	rikotuissa
elative		rikotusta	rikotuista
illative		rikottuun	rikottuihin
adessive		rikotulla	rikotuilla
ablative		rikotulta	rikotuilta
allative		rikotulle	rikotuille
essive		rikottuna	rikottuina
translative		rikotuksi	rikotuiksi
abessive		rikotutta	rikotuitta
instructive		—	rikotuin
comitative		—	rikottuine

Possessive forms of rikottu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative rikottuni rikottuni accusative nom. rikottuni rikottuni gen. rikottuni genitive rikottuni rikottujeni partitive rikottuani rikottujani inessive rikotussani rikotuissani elative rikotustani rikotuistani illative rikottuuni rikottuihini adessive rikotullani rikotuillani ablative rikotultani rikotuiltani allative rikotulleni rikotuilleni essive rikottunani rikottuinani translative rikotukseni rikotuikseni abessive rikotuttani rikotuittani instructive — — comitative — rikottuineni second-person singular possessor singular plural nominative rikottusi rikottusi accusative nom. rikottusi rikottusi gen. rikottusi genitive rikottusi rikottujesi partitive rikottuasi rikottujasi inessive rikotussasi rikotuissasi elative rikotustasi rikotuistasi illative rikottuusi rikottuihisi adessive rikotullasi rikotuillasi ablative rikotultasi rikotuiltasi allative rikotullesi rikotuillesi essive rikottunasi rikottuinasi translative rikotuksesi rikotuiksesi abessive rikotuttasi rikotuittasi instructive — — comitative — rikottuinesi first-person plural possessor singular plural nominative rikottumme rikottumme accusative nom. rikottumme rikottumme gen. rikottumme genitive rikottumme rikottujemme partitive rikottuamme rikottujamme inessive rikotussamme rikotuissamme elative rikotustamme rikotuistamme illative rikottuumme rikottuihimme adessive rikotullamme rikotuillamme ablative rikotultamme rikotuiltamme allative rikotullemme rikotuillemme essive rikottunamme rikottuinamme translative rikotuksemme rikotuiksemme abessive rikotuttamme rikotuittamme instructive — — comitative — rikottuinemme second-person plural possessor singular plural nominative rikottunne rikottunne accusative nom. rikottunne rikottunne gen. rikottunne genitive rikottunne rikottujenne partitive rikottuanne rikottujanne inessive rikotussanne rikotuissanne elative rikotustanne rikotuistanne illative rikottuunne rikottuihinne adessive rikotullanne rikotuillanne ablative rikotultanne rikotuiltanne allative rikotullenne rikotuillenne essive rikottunanne rikottuinanne translative rikotuksenne rikotuiksenne abessive rikotuttanne rikotuittanne instructive — — comitative — rikottuinenne third-person possessor singular plural nominative rikottunsa rikottunsa accusative nom. rikottunsa rikottunsa gen. rikottunsa genitive rikottunsa rikottujensa partitive rikottuaan rikottuansa rikottujaan rikottujansa inessive rikotussaan rikotussansa rikotuissaan rikotuissansa elative rikotustaan rikotustansa rikotuistaan rikotuistansa illative rikottuunsa rikottuihinsa adessive rikotullaan rikotullansa rikotuillaan rikotuillansa ablative rikotultaan rikotultansa rikotuiltaan rikotuiltansa allative rikotulleen rikotullensa rikotuilleen rikotuillensa essive rikottunaan rikottunansa rikottuinaan rikottuinansa translative rikotukseen rikotuksensa rikotuikseen rikotuiksensa abessive rikotuttaan rikotuttansa rikotuittaan rikotuittansa instructive — — comitative — rikottuineen rikottuinensa

Anagrams

• kirottu, kirotut, kurotti, rikotut