ropsauttaa

Finnish

Etymology

ropsahtaa +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈropsɑutːɑːˣ/, [ˈro̞ps̠ɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): rop‧sa‧ut‧taa

Verb

ropsauttaa

1. (transitive, usually atelic) to cause to patter once or briefly
2. (transitive, figuratively) to hand (a fine)

Conjugation

Inflection of ropsauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ropsautan	en ropsauta	1st sing.	olen ropsauttanut	en ole ropsauttanut
2nd sing.		ropsautat	et ropsauta	2nd sing.	olet ropsauttanut	et ole ropsauttanut
3rd sing.		ropsauttaa	ei ropsauta	3rd sing.	on ropsauttanut	ei ole ropsauttanut
1st plur.		ropsautamme	emme ropsauta	1st plur.	olemme ropsauttaneet	emme ole ropsauttaneet
2nd plur.		ropsautatte	ette ropsauta	2nd plur.	olette ropsauttaneet	ette ole ropsauttaneet
3rd plur.		ropsauttavat	eivät ropsauta	3rd plur.	ovat ropsauttaneet	eivät ole ropsauttaneet
passive		ropsautetaan	ei ropsauteta	passive	on ropsautettu	ei ole ropsautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ropsautin	en ropsauttanut	1st sing.	olin ropsauttanut	en ollut ropsauttanut
2nd sing.		ropsautit	et ropsauttanut	2nd sing.	olit ropsauttanut	et ollut ropsauttanut
3rd sing.		ropsautti	ei ropsauttanut	3rd sing.	oli ropsauttanut	ei ollut ropsauttanut
1st plur.		ropsautimme	emme ropsauttaneet	1st plur.	olimme ropsauttaneet	emme olleet ropsauttaneet
2nd plur.		ropsautitte	ette ropsauttaneet	2nd plur.	olitte ropsauttaneet	ette olleet ropsauttaneet
3rd plur.		ropsauttivat	eivät ropsauttaneet	3rd plur.	olivat ropsauttaneet	eivät olleet ropsauttaneet
passive		ropsautettiin	ei ropsautettu	passive	oli ropsautettu	ei ollut ropsautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ropsauttaisin	en ropsauttaisi	1st sing.	olisin ropsauttanut	en olisi ropsauttanut
2nd sing.		ropsauttaisit	et ropsauttaisi	2nd sing.	olisit ropsauttanut	et olisi ropsauttanut
3rd sing.		ropsauttaisi	ei ropsauttaisi	3rd sing.	olisi ropsauttanut	ei olisi ropsauttanut
1st plur.		ropsauttaisimme	emme ropsauttaisi	1st plur.	olisimme ropsauttaneet	emme olisi ropsauttaneet
2nd plur.		ropsauttaisitte	ette ropsauttaisi	2nd plur.	olisitte ropsauttaneet	ette olisi ropsauttaneet
3rd plur.		ropsauttaisivat	eivät ropsauttaisi	3rd plur.	olisivat ropsauttaneet	eivät olisi ropsauttaneet
passive		ropsautettaisiin	ei ropsautettaisi	passive	olisi ropsautettu	ei olisi ropsautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ropsauta	älä ropsauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ropsauttakoon	älköön ropsauttako	3rd sing.	olkoon ropsauttanut	älköön olko ropsauttanut
1st plur.		ropsauttakaamme	älkäämme ropsauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		ropsauttakaa	älkää ropsauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ropsauttakoot	älkööt ropsauttako	3rd plur.	olkoot ropsauttaneet	älkööt olko ropsauttaneet
passive		ropsautettakoon	älköön ropsautettako	passive	olkoon ropsautettu	älköön olko ropsautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ropsauttanen	en ropsauttane	1st sing.	lienen ropsauttanut	en liene ropsauttanut
2nd sing.		ropsauttanet	et ropsauttane	2nd sing.	lienet ropsauttanut	et liene ropsauttanut
3rd sing.		ropsauttanee	ei ropsauttane	3rd sing.	lienee ropsauttanut	ei liene ropsauttanut
1st plur.		ropsauttanemme	emme ropsauttane	1st plur.	lienemme ropsauttaneet	emme liene ropsauttaneet
2nd plur.		ropsauttanette	ette ropsauttane	2nd plur.	lienette ropsauttaneet	ette liene ropsauttaneet
3rd plur.		ropsauttanevat	eivät ropsauttane	3rd plur.	lienevät ropsauttaneet	eivät liene ropsauttaneet
passive		ropsautettaneen	ei ropsautettane	passive	lienee ropsautettu	ei liene ropsautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ropsauttaa		present	ropsauttava	ropsautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ropsauttaakseni ropsauttaaksemme 2nd ropsauttaaksesi ropsauttaaksenne 3rd ropsauttaakseen ropsauttaaksensa		past	ropsauttanut	ropsautettu
2nd	inessive2	ropsauttaessa	ropsautettaessa	agent3	ropsauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ropsauttaessani ropsauttaessamme 2nd ropsauttaessasi ropsauttaessanne 3rd ropsauttaessaan ropsauttaessansa		negative	ropsauttamaton
	instructive	ropsauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form ropsauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ropsauttamassa	—
	elative	ropsauttamasta	—
	illative	ropsauttamaan	—
	adessive	ropsauttamalla	—
	abessive	ropsauttamatta	—
	instructive	ropsauttaman	ropsautettaman
4th4	verbal noun	ropsauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ropsauttamaisillani ropsauttamaisillamme 2nd ropsauttamaisillasi ropsauttamaisillanne 3rd ropsauttamaisillaan ropsauttamaisillansa

Derived terms

• ropsautella

 

Further reading

• “ropsauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03