rouskahtaa

Finnish

Etymology

rouskua +‎ -ahtaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrou̯skɑhtɑːˣ/, [ˈro̞u̯s̠kɑ̝xt̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ouskɑhtɑː
• Syllabification^(key): rous‧kah‧taa

Verb

rouskahtaa

1. (intransitive) to crunch once

Conjugation

Inflection of rouskahtaa (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskahdan	en rouskahda	1st sing.	olen rouskahtanut	en ole rouskahtanut
2nd sing.		rouskahdat	et rouskahda	2nd sing.	olet rouskahtanut	et ole rouskahtanut
3rd sing.		rouskahtaa	ei rouskahda	3rd sing.	on rouskahtanut	ei ole rouskahtanut
1st plur.		rouskahdamme	emme rouskahda	1st plur.	olemme rouskahtaneet	emme ole rouskahtaneet
2nd plur.		rouskahdatte	ette rouskahda	2nd plur.	olette rouskahtaneet	ette ole rouskahtaneet
3rd plur.		rouskahtavat	eivät rouskahda	3rd plur.	ovat rouskahtaneet	eivät ole rouskahtaneet
passive		rouskahdetaan	ei rouskahdeta	passive	on rouskahdettu	ei ole rouskahdettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskahdin	en rouskahtanut	1st sing.	olin rouskahtanut	en ollut rouskahtanut
2nd sing.		rouskahdit	et rouskahtanut	2nd sing.	olit rouskahtanut	et ollut rouskahtanut
3rd sing.		rouskahti	ei rouskahtanut	3rd sing.	oli rouskahtanut	ei ollut rouskahtanut
1st plur.		rouskahdimme	emme rouskahtaneet	1st plur.	olimme rouskahtaneet	emme olleet rouskahtaneet
2nd plur.		rouskahditte	ette rouskahtaneet	2nd plur.	olitte rouskahtaneet	ette olleet rouskahtaneet
3rd plur.		rouskahtivat	eivät rouskahtaneet	3rd plur.	olivat rouskahtaneet	eivät olleet rouskahtaneet
passive		rouskahdettiin	ei rouskahdettu	passive	oli rouskahdettu	ei ollut rouskahdettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskahtaisin	en rouskahtaisi	1st sing.	olisin rouskahtanut	en olisi rouskahtanut
2nd sing.		rouskahtaisit	et rouskahtaisi	2nd sing.	olisit rouskahtanut	et olisi rouskahtanut
3rd sing.		rouskahtaisi	ei rouskahtaisi	3rd sing.	olisi rouskahtanut	ei olisi rouskahtanut
1st plur.		rouskahtaisimme	emme rouskahtaisi	1st plur.	olisimme rouskahtaneet	emme olisi rouskahtaneet
2nd plur.		rouskahtaisitte	ette rouskahtaisi	2nd plur.	olisitte rouskahtaneet	ette olisi rouskahtaneet
3rd plur.		rouskahtaisivat	eivät rouskahtaisi	3rd plur.	olisivat rouskahtaneet	eivät olisi rouskahtaneet
passive		rouskahdettaisiin	ei rouskahdettaisi	passive	olisi rouskahdettu	ei olisi rouskahdettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rouskahda	älä rouskahda	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rouskahtakoon	älköön rouskahtako	3rd sing.	olkoon rouskahtanut	älköön olko rouskahtanut
1st plur.		rouskahtakaamme	älkäämme rouskahtako	1st plur.	—	—
2nd plur.		rouskahtakaa	älkää rouskahtako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rouskahtakoot	älkööt rouskahtako	3rd plur.	olkoot rouskahtaneet	älkööt olko rouskahtaneet
passive		rouskahdettakoon	älköön rouskahdettako	passive	olkoon rouskahdettu	älköön olko rouskahdettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rouskahtanen	en rouskahtane	1st sing.	lienen rouskahtanut	en liene rouskahtanut
2nd sing.		rouskahtanet	et rouskahtane	2nd sing.	lienet rouskahtanut	et liene rouskahtanut
3rd sing.		rouskahtanee	ei rouskahtane	3rd sing.	lienee rouskahtanut	ei liene rouskahtanut
1st plur.		rouskahtanemme	emme rouskahtane	1st plur.	lienemme rouskahtaneet	emme liene rouskahtaneet
2nd plur.		rouskahtanette	ette rouskahtane	2nd plur.	lienette rouskahtaneet	ette liene rouskahtaneet
3rd plur.		rouskahtanevat	eivät rouskahtane	3rd plur.	lienevät rouskahtaneet	eivät liene rouskahtaneet
passive		rouskahdettaneen	ei rouskahdettane	passive	lienee rouskahdettu	ei liene rouskahdettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rouskahtaa		present	rouskahtava	rouskahdettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouskahtaakseni rouskahtaaksemme 2nd rouskahtaaksesi rouskahtaaksenne 3rd rouskahtaakseen rouskahtaaksensa		past	rouskahtanut	rouskahdettu
2nd	inessive2	rouskahtaessa	rouskahdettaessa	agent3	rouskahtama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouskahtaessani rouskahtaessamme 2nd rouskahtaessasi rouskahtaessanne 3rd rouskahtaessaan rouskahtaessansa		negative	rouskahtamaton
	instructive	rouskahtaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form rouskahtaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	rouskahtamassa	—
	elative	rouskahtamasta	—
	illative	rouskahtamaan	—
	adessive	rouskahtamalla	—
	abessive	rouskahtamatta	—
	instructive	rouskahtaman	rouskahdettaman
4th4	verbal noun	rouskahtaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rouskahtamaisillani rouskahtamaisillamme 2nd rouskahtamaisillasi rouskahtamaisillanne 3rd rouskahtamaisillaan rouskahtamaisillansa

Further reading

• “rouskahtaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• hakusaarto