rukata

Finnish

Etymology

Borrowed from Swedish rucka +‎ -ata.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrukɑtɑˣ/, [ˈrukɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ukɑtɑ
• Syllabification^(key): ru‧ka‧ta

Verb

rukata (transitive)

1. to adjust or tweak a clock
2. (informal) to fix, to adjust, to tweak, to work on

Conjugation

Inflection of rukata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukkaan	en rukkaa	1st sing.	olen rukannut	en ole rukannut
2nd sing.		rukkaat	et rukkaa	2nd sing.	olet rukannut	et ole rukannut
3rd sing.		rukkaa	ei rukkaa	3rd sing.	on rukannut	ei ole rukannut
1st plur.		rukkaamme	emme rukkaa	1st plur.	olemme rukanneet	emme ole rukanneet
2nd plur.		rukkaatte	ette rukkaa	2nd plur.	olette rukanneet	ette ole rukanneet
3rd plur.		rukkaavat	eivät rukkaa	3rd plur.	ovat rukanneet	eivät ole rukanneet
passive		rukataan	ei rukata	passive	on rukattu	ei ole rukattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukkasin	en rukannut	1st sing.	olin rukannut	en ollut rukannut
2nd sing.		rukkasit	et rukannut	2nd sing.	olit rukannut	et ollut rukannut
3rd sing.		rukkasi	ei rukannut	3rd sing.	oli rukannut	ei ollut rukannut
1st plur.		rukkasimme	emme rukanneet	1st plur.	olimme rukanneet	emme olleet rukanneet
2nd plur.		rukkasitte	ette rukanneet	2nd plur.	olitte rukanneet	ette olleet rukanneet
3rd plur.		rukkasivat	eivät rukanneet	3rd plur.	olivat rukanneet	eivät olleet rukanneet
passive		rukattiin	ei rukattu	passive	oli rukattu	ei ollut rukattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukkaisin	en rukkaisi	1st sing.	olisin rukannut	en olisi rukannut
2nd sing.		rukkaisit	et rukkaisi	2nd sing.	olisit rukannut	et olisi rukannut
3rd sing.		rukkaisi	ei rukkaisi	3rd sing.	olisi rukannut	ei olisi rukannut
1st plur.		rukkaisimme	emme rukkaisi	1st plur.	olisimme rukanneet	emme olisi rukanneet
2nd plur.		rukkaisitte	ette rukkaisi	2nd plur.	olisitte rukanneet	ette olisi rukanneet
3rd plur.		rukkaisivat	eivät rukkaisi	3rd plur.	olisivat rukanneet	eivät olisi rukanneet
passive		rukattaisiin	ei rukattaisi	passive	olisi rukattu	ei olisi rukattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rukkaa	älä rukkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rukatkoon	älköön rukatko	3rd sing.	olkoon rukannut	älköön olko rukannut
1st plur.		rukatkaamme	älkäämme rukatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		rukatkaa	älkää rukatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rukatkoot	älkööt rukatko	3rd plur.	olkoot rukanneet	älkööt olko rukanneet
passive		rukattakoon	älköön rukattako	passive	olkoon rukattu	älköön olko rukattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rukannen	en rukanne	1st sing.	lienen rukannut	en liene rukannut
2nd sing.		rukannet	et rukanne	2nd sing.	lienet rukannut	et liene rukannut
3rd sing.		rukannee	ei rukanne	3rd sing.	lienee rukannut	ei liene rukannut
1st plur.		rukannemme	emme rukanne	1st plur.	lienemme rukanneet	emme liene rukanneet
2nd plur.		rukannette	ette rukanne	2nd plur.	lienette rukanneet	ette liene rukanneet
3rd plur.		rukannevat	eivät rukanne	3rd plur.	lienevät rukanneet	eivät liene rukanneet
passive		rukattaneen	ei rukattane	passive	lienee rukattu	ei liene rukattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rukata		present	rukkaava	rukattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rukatakseni rukataksemme 2nd rukataksesi rukataksenne 3rd rukatakseen rukataksensa		past	rukannut	rukattu
2nd	inessive2	rukatessa	rukattaessa	agent3	rukkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rukatessani rukatessamme 2nd rukatessasi rukatessanne 3rd rukatessaan rukatessansa		negative	rukkaamaton
	instructive	rukaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	rukkaamassa	—
	elative	rukkaamasta	—
	illative	rukkaamaan	—
	adessive	rukkaamalla	—
	abessive	rukkaamatta	—
	instructive	rukkaaman	rukattaman
4th4	verbal noun	rukkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rukkaamaisillani rukkaamaisillamme 2nd rukkaamaisillasi rukkaamaisillanne 3rd rukkaamaisillaan rukkaamaisillansa

Derived terms

• rukkailla
• rukkaus
• rukkauttaa

 

Further reading

• “rukata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• kaurat, kuraat, kurata, raukat, urakat