ryömiä

Finnish

Etymology

Proto-Finnic *röömädäk +‎ -iä (frequentative aspect). Cognate to Karelian ryömie, Votic röömiä, Estonian roomama (“to tramp, traipse”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈryø̯miæˣ/, [ˈryø̞̯miæ(ʔ)]
• Rhymes: -yømiæ
• Syllabification^(key): ryö‧mi‧ä

Verb

ryömiä

1. (intransitive) to crawl, creep
2. (intransitive) to drift (incrementally deviate from a reference point)

Conjugation

Inflection of ryömiä (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryömin	en ryömi	1st sing.	olen ryöminyt	en ole ryöminyt
2nd sing.		ryömit	et ryömi	2nd sing.	olet ryöminyt	et ole ryöminyt
3rd sing.		ryömii	ei ryömi	3rd sing.	on ryöminyt	ei ole ryöminyt
1st plur.		ryömimme	emme ryömi	1st plur.	olemme ryömineet	emme ole ryömineet
2nd plur.		ryömitte	ette ryömi	2nd plur.	olette ryömineet	ette ole ryömineet
3rd plur.		ryömivät	eivät ryömi	3rd plur.	ovat ryömineet	eivät ole ryömineet
passive		ryömitään	ei ryömitä	passive	on ryömitty	ei ole ryömitty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryömin	en ryöminyt	1st sing.	olin ryöminyt	en ollut ryöminyt
2nd sing.		ryömit	et ryöminyt	2nd sing.	olit ryöminyt	et ollut ryöminyt
3rd sing.		ryömi	ei ryöminyt	3rd sing.	oli ryöminyt	ei ollut ryöminyt
1st plur.		ryömimme	emme ryömineet	1st plur.	olimme ryömineet	emme olleet ryömineet
2nd plur.		ryömitte	ette ryömineet	2nd plur.	olitte ryömineet	ette olleet ryömineet
3rd plur.		ryömivät	eivät ryömineet	3rd plur.	olivat ryömineet	eivät olleet ryömineet
passive		ryömittiin	ei ryömitty	passive	oli ryömitty	ei ollut ryömitty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryömisin	en ryömisi	1st sing.	olisin ryöminyt	en olisi ryöminyt
2nd sing.		ryömisit	et ryömisi	2nd sing.	olisit ryöminyt	et olisi ryöminyt
3rd sing.		ryömisi	ei ryömisi	3rd sing.	olisi ryöminyt	ei olisi ryöminyt
1st plur.		ryömisimme	emme ryömisi	1st plur.	olisimme ryömineet	emme olisi ryömineet
2nd plur.		ryömisitte	ette ryömisi	2nd plur.	olisitte ryömineet	ette olisi ryömineet
3rd plur.		ryömisivät	eivät ryömisi	3rd plur.	olisivat ryömineet	eivät olisi ryömineet
passive		ryömittäisiin	ei ryömittäisi	passive	olisi ryömitty	ei olisi ryömitty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ryömi	älä ryömi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ryömiköön	älköön ryömikö	3rd sing.	olkoon ryöminyt	älköön olko ryöminyt
1st plur.		ryömikäämme	älkäämme ryömikö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ryömikää	älkää ryömikö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ryömikööt	älkööt ryömikö	3rd plur.	olkoot ryömineet	älkööt olko ryömineet
passive		ryömittäköön	älköön ryömittäkö	passive	olkoon ryömitty	älköön olko ryömitty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryöminen	en ryömine	1st sing.	lienen ryöminyt	en liene ryöminyt
2nd sing.		ryöminet	et ryömine	2nd sing.	lienet ryöminyt	et liene ryöminyt
3rd sing.		ryöminee	ei ryömine	3rd sing.	lienee ryöminyt	ei liene ryöminyt
1st plur.		ryöminemme	emme ryömine	1st plur.	lienemme ryömineet	emme liene ryömineet
2nd plur.		ryöminette	ette ryömine	2nd plur.	lienette ryömineet	ette liene ryömineet
3rd plur.		ryöminevät	eivät ryömine	3rd plur.	lienevät ryömineet	eivät liene ryömineet
passive		ryömittäneen	ei ryömittäne	passive	lienee ryömitty	ei liene ryömitty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ryömiä		present	ryömivä	ryömittävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryömiäkseni ryömiäksemme 2nd ryömiäksesi ryömiäksenne 3rd ryömiäkseen ryömiäksensä		past	ryöminyt	ryömitty
2nd	inessive2	ryömiessä	ryömittäessä	agent3	ryömimä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryömiessäni ryömiessämme 2nd ryömiessäsi ryömiessänne 3rd ryömiessään ryömiessänsä		negative	ryömimätön
	instructive	ryömien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ryömimässä	—
	elative	ryömimästä	—
	illative	ryömimään	—
	adessive	ryömimällä	—
	abessive	ryömimättä	—
	instructive	ryömimän	ryömittämän
4th4	verbal noun	ryömiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryömimäisilläni ryömimäisillämme 2nd ryömimäisilläsi ryömimäisillänne 3rd ryömimäisillään ryömimäisillänsä

Derived terms

• ryömijä
• ryömiminen
• ryömintä
• ryömittää

 

Further reading

• “ryömiä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• möyriä