rykelmä

Finnish

Noun

rykelmä

1. A cluster.

Declension

Declension of rykelmä (type koira) singular plural nominative rykelmä rykelmät genitive rykelmän rykelmien rykelmäin1 partitive rykelmää rykelmiä accusative rykelmä rykelmän rykelmät inessive rykelmässä rykelmissä elative rykelmästä rykelmistä illative rykelmään rykelmiin adessive rykelmällä rykelmillä ablative rykelmältä rykelmiltä allative rykelmälle rykelmille essive rykelmänä rykelminä translative rykelmäksi rykelmiksi instructive – rykelmin abessive rykelmättä rykelmittä comitative – rykelmineen 1) Rare.