seisahtua

Finnish

Etymology

seisahtaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsei̯sɑhtuɑˣ/, [ˈs̠e̞i̯s̠ɑ̝hˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): sei‧sah‧tu‧a

Verb

seisahtua

1. (intransitive) To halt, stall.

Conjugation

Inflection of seisahtua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisahdun	en seisahdu	1st sing.	olen seisahtunut	en ole seisahtunut
2nd sing.		seisahdut	et seisahdu	2nd sing.	olet seisahtunut	et ole seisahtunut
3rd sing.		seisahtuu	ei seisahdu	3rd sing.	on seisahtunut	ei ole seisahtunut
1st plur.		seisahdumme	emme seisahdu	1st plur.	olemme seisahtuneet	emme ole seisahtuneet
2nd plur.		seisahdutte	ette seisahdu	2nd plur.	olette seisahtuneet	ette ole seisahtuneet
3rd plur.		seisahtuvat	eivät seisahdu	3rd plur.	ovat seisahtuneet	eivät ole seisahtuneet
passive		seisahdutaan	ei seisahduta	passive	on seisahduttu	ei ole seisahduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisahduin	en seisahtunut	1st sing.	olin seisahtunut	en ollut seisahtunut
2nd sing.		seisahduit	et seisahtunut	2nd sing.	olit seisahtunut	et ollut seisahtunut
3rd sing.		seisahtui	ei seisahtunut	3rd sing.	oli seisahtunut	ei ollut seisahtunut
1st plur.		seisahduimme	emme seisahtuneet	1st plur.	olimme seisahtuneet	emme olleet seisahtuneet
2nd plur.		seisahduitte	ette seisahtuneet	2nd plur.	olitte seisahtuneet	ette olleet seisahtuneet
3rd plur.		seisahtuivat	eivät seisahtuneet	3rd plur.	olivat seisahtuneet	eivät olleet seisahtuneet
passive		seisahduttiin	ei seisahduttu	passive	oli seisahduttu	ei ollut seisahduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisahtuisin	en seisahtuisi	1st sing.	olisin seisahtunut	en olisi seisahtunut
2nd sing.		seisahtuisit	et seisahtuisi	2nd sing.	olisit seisahtunut	et olisi seisahtunut
3rd sing.		seisahtuisi	ei seisahtuisi	3rd sing.	olisi seisahtunut	ei olisi seisahtunut
1st plur.		seisahtuisimme	emme seisahtuisi	1st plur.	olisimme seisahtuneet	emme olisi seisahtuneet
2nd plur.		seisahtuisitte	ette seisahtuisi	2nd plur.	olisitte seisahtuneet	ette olisi seisahtuneet
3rd plur.		seisahtuisivat	eivät seisahtuisi	3rd plur.	olisivat seisahtuneet	eivät olisi seisahtuneet
passive		seisahduttaisiin	ei seisahduttaisi	passive	olisi seisahduttu	ei olisi seisahduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		seisahdu	älä seisahdu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		seisahtukoon	älköön seisahtuko	3rd sing.	olkoon seisahtunut	älköön olko seisahtunut
1st plur.		seisahtukaamme	älkäämme seisahtuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		seisahtukaa	älkää seisahtuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		seisahtukoot	älkööt seisahtuko	3rd plur.	olkoot seisahtuneet	älkööt olko seisahtuneet
passive		seisahduttakoon	älköön seisahduttako	passive	olkoon seisahduttu	älköön olko seisahduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisahtunen	en seisahtune	1st sing.	lienen seisahtunut	en liene seisahtunut
2nd sing.		seisahtunet	et seisahtune	2nd sing.	lienet seisahtunut	et liene seisahtunut
3rd sing.		seisahtunee	ei seisahtune	3rd sing.	lienee seisahtunut	ei liene seisahtunut
1st plur.		seisahtunemme	emme seisahtune	1st plur.	lienemme seisahtuneet	emme liene seisahtuneet
2nd plur.		seisahtunette	ette seisahtune	2nd plur.	lienette seisahtuneet	ette liene seisahtuneet
3rd plur.		seisahtunevat	eivät seisahtune	3rd plur.	lienevät seisahtuneet	eivät liene seisahtuneet
passive		seisahduttaneen	ei seisahduttane	passive	lienee seisahduttu	ei liene seisahduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		seisahtua		present	seisahtuva	seisahduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisahtuakseni seisahtuaksemme 2nd seisahtuaksesi seisahtuaksenne 3rd seisahtuakseen seisahtuaksensa		past	seisahtunut	seisahduttu
2nd	inessive2	seisahtuessa	seisahduttaessa	agent3	seisahtuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisahtuessani seisahtuessamme 2nd seisahtuessasi seisahtuessanne 3rd seisahtuessaan seisahtuessansa		negative	seisahtumaton
	instructive	seisahtuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	seisahtumassa	—
	elative	seisahtumasta	—
	illative	seisahtumaan	—
	adessive	seisahtumalla	—
	abessive	seisahtumatta	—
	instructive	seisahtuman	seisahduttaman
4th4	verbal noun	seisahtuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisahtumaisillani seisahtumaisillamme 2nd seisahtumaisillasi seisahtumaisillanne 3rd seisahtumaisillaan seisahtumaisillansa

Derived terms

• seisahduttaa
• seisahtuminen

 

Further reading

• “seisahtua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• haetuissa