seisauttaa

Finnish

Etymology

seisahtaa (“to halt, stop”) +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsei̯sɑutːɑːˣ/, [ˈs̠e̞i̯s̠ɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): sei‧sa‧ut‧taa

Verb

seisauttaa

1. to halt, stop

Conjugation

Inflection of seisauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisautan	en seisauta	1st sing.	olen seisauttanut	en ole seisauttanut
2nd sing.		seisautat	et seisauta	2nd sing.	olet seisauttanut	et ole seisauttanut
3rd sing.		seisauttaa	ei seisauta	3rd sing.	on seisauttanut	ei ole seisauttanut
1st plur.		seisautamme	emme seisauta	1st plur.	olemme seisauttaneet	emme ole seisauttaneet
2nd plur.		seisautatte	ette seisauta	2nd plur.	olette seisauttaneet	ette ole seisauttaneet
3rd plur.		seisauttavat	eivät seisauta	3rd plur.	ovat seisauttaneet	eivät ole seisauttaneet
passive		seisautetaan	ei seisauteta	passive	on seisautettu	ei ole seisautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisautin	en seisauttanut	1st sing.	olin seisauttanut	en ollut seisauttanut
2nd sing.		seisautit	et seisauttanut	2nd sing.	olit seisauttanut	et ollut seisauttanut
3rd sing.		seisautti	ei seisauttanut	3rd sing.	oli seisauttanut	ei ollut seisauttanut
1st plur.		seisautimme	emme seisauttaneet	1st plur.	olimme seisauttaneet	emme olleet seisauttaneet
2nd plur.		seisautitte	ette seisauttaneet	2nd plur.	olitte seisauttaneet	ette olleet seisauttaneet
3rd plur.		seisauttivat	eivät seisauttaneet	3rd plur.	olivat seisauttaneet	eivät olleet seisauttaneet
passive		seisautettiin	ei seisautettu	passive	oli seisautettu	ei ollut seisautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisauttaisin	en seisauttaisi	1st sing.	olisin seisauttanut	en olisi seisauttanut
2nd sing.		seisauttaisit	et seisauttaisi	2nd sing.	olisit seisauttanut	et olisi seisauttanut
3rd sing.		seisauttaisi	ei seisauttaisi	3rd sing.	olisi seisauttanut	ei olisi seisauttanut
1st plur.		seisauttaisimme	emme seisauttaisi	1st plur.	olisimme seisauttaneet	emme olisi seisauttaneet
2nd plur.		seisauttaisitte	ette seisauttaisi	2nd plur.	olisitte seisauttaneet	ette olisi seisauttaneet
3rd plur.		seisauttaisivat	eivät seisauttaisi	3rd plur.	olisivat seisauttaneet	eivät olisi seisauttaneet
passive		seisautettaisiin	ei seisautettaisi	passive	olisi seisautettu	ei olisi seisautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		seisauta	älä seisauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		seisauttakoon	älköön seisauttako	3rd sing.	olkoon seisauttanut	älköön olko seisauttanut
1st plur.		seisauttakaamme	älkäämme seisauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		seisauttakaa	älkää seisauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		seisauttakoot	älkööt seisauttako	3rd plur.	olkoot seisauttaneet	älkööt olko seisauttaneet
passive		seisautettakoon	älköön seisautettako	passive	olkoon seisautettu	älköön olko seisautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		seisauttanen	en seisauttane	1st sing.	lienen seisauttanut	en liene seisauttanut
2nd sing.		seisauttanet	et seisauttane	2nd sing.	lienet seisauttanut	et liene seisauttanut
3rd sing.		seisauttanee	ei seisauttane	3rd sing.	lienee seisauttanut	ei liene seisauttanut
1st plur.		seisauttanemme	emme seisauttane	1st plur.	lienemme seisauttaneet	emme liene seisauttaneet
2nd plur.		seisauttanette	ette seisauttane	2nd plur.	lienette seisauttaneet	ette liene seisauttaneet
3rd plur.		seisauttanevat	eivät seisauttane	3rd plur.	lienevät seisauttaneet	eivät liene seisauttaneet
passive		seisautettaneen	ei seisautettane	passive	lienee seisautettu	ei liene seisautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		seisauttaa		present	seisauttava	seisautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisauttaakseni seisauttaaksemme 2nd seisauttaaksesi seisauttaaksenne 3rd seisauttaakseen seisauttaaksensa		past	seisauttanut	seisautettu
2nd	inessive2	seisauttaessa	seisautettaessa	agent3	seisauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisauttaessani seisauttaessamme 2nd seisauttaessasi seisauttaessanne 3rd seisauttaessaan seisauttaessansa		negative	seisauttamaton
	instructive	seisauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form seisauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	seisauttamassa	—
	elative	seisauttamasta	—
	illative	seisauttamaan	—
	adessive	seisauttamalla	—
	abessive	seisauttamatta	—
	instructive	seisauttaman	seisautettaman
4th4	verbal noun	seisauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st seisauttamaisillani seisauttamaisillamme 2nd seisauttamaisillasi seisauttamaisillanne 3rd seisauttamaisillaan seisauttamaisillansa

Synonyms

• pysäyttää

Derived terms

• seisautella
• seisauttaja

 

Related terms

• seis

Further reading

• “seisauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03