sitkiä
Ingrian edit
Etymology edit
From Proto-Finnic *citkedä. Cognates include Finnish sitkeä and Estonian sitke.
Pronunciation edit
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈsitkiæ/, [ˈs̠itke̞]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈsitkiæ/, [ˈʃitkiæ]
- Rhymes: -itkeː, -itkiæ
- Hyphenation: sit‧ki‧ä
Adjective edit
sitkiä (comparative sitkiämp)
- resilient
- 1937, N. A. Iljin, Lukukirja: Inkeroisia alkușkouluja vart (kolmas osa), Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 26:
- Ken ei tiije, jot suet ollaa sitkiät,
- Who doesn't know that wolves are resilient,
Declension edit
| Declension of sitkiä (type 3/kana, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | sitkiä | sitkiät |
| genitive | sitkiän | sitkiöin |
| partitive | sitkiää | sitkiöjä |
| illative | sitkiää | sitkiöihe |
| inessive | sitkiääs | sitkiöis |
| elative | sitkiäst | sitkiöist |
| allative | sitkiälle | sitkiöille |
| adessive | sitkiääl | sitkiöil |
| ablative | sitkiält | sitkiöilt |
| translative | sitkiäks | sitkiöiks |
| essive | sitkiännä, sitkiään | sitkiöinnä, sitkiöin |
| exessive1) | sitkiänt | sitkiöint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
Derived terms edit
References edit
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 529