sivuuttaminen

Finnish

Etymology

sivuuttaa +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsiʋuːtːɑminen/, [ˈs̠iʋuːt̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
• Rhymes: -ɑminen
• Syllabification^(key): si‧vuut‧ta‧mi‧nen

Noun

sivuuttaminen

1. verbal noun of sivuuttaa
   1. skipping, bypassing
   2. skipping, ignoring

Declension

Inflection of sivuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		sivuuttaminen	sivuuttamiset
genitive		sivuuttamisen	sivuuttamisten sivuuttamisien
partitive		sivuuttamista	sivuuttamisia
illative		sivuuttamiseen	sivuuttamisiin
		singular	plural
nominative		sivuuttaminen	sivuuttamiset
accusative	nom.	sivuuttaminen	sivuuttamiset
	gen.	sivuuttamisen
genitive		sivuuttamisen	sivuuttamisten sivuuttamisien
partitive		sivuuttamista	sivuuttamisia
inessive		sivuuttamisessa	sivuuttamisissa
elative		sivuuttamisesta	sivuuttamisista
illative		sivuuttamiseen	sivuuttamisiin
adessive		sivuuttamisella	sivuuttamisilla
ablative		sivuuttamiselta	sivuuttamisilta
allative		sivuuttamiselle	sivuuttamisille
essive		sivuuttamisena	sivuuttamisina
translative		sivuuttamiseksi	sivuuttamisiksi
abessive		sivuuttamisetta	sivuuttamisitta
instructive		—	sivuuttamisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of sivuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative sivuuttamiseni sivuuttamiseni accusative nom. sivuuttamiseni sivuuttamiseni gen. sivuuttamiseni genitive sivuuttamiseni sivuuttamisteni sivuuttamisieni partitive sivuuttamistani sivuuttamisiani inessive sivuuttamisessani sivuuttamisissani elative sivuuttamisestani sivuuttamisistani illative sivuuttamiseeni sivuuttamisiini adessive sivuuttamisellani sivuuttamisillani ablative sivuuttamiseltani sivuuttamisiltani allative sivuuttamiselleni sivuuttamisilleni essive sivuuttamisenani sivuuttamisinani translative sivuuttamisekseni sivuuttamisikseni abessive sivuuttamisettani sivuuttamisittani instructive — — comitative — sivuuttamisineni second-person singular possessor singular plural nominative sivuuttamisesi sivuuttamisesi accusative nom. sivuuttamisesi sivuuttamisesi gen. sivuuttamisesi genitive sivuuttamisesi sivuuttamistesi sivuuttamisiesi partitive sivuuttamistasi sivuuttamisiasi inessive sivuuttamisessasi sivuuttamisissasi elative sivuuttamisestasi sivuuttamisistasi illative sivuuttamiseesi sivuuttamisiisi adessive sivuuttamisellasi sivuuttamisillasi ablative sivuuttamiseltasi sivuuttamisiltasi allative sivuuttamisellesi sivuuttamisillesi essive sivuuttamisenasi sivuuttamisinasi translative sivuuttamiseksesi sivuuttamisiksesi abessive sivuuttamisettasi sivuuttamisittasi instructive — — comitative — sivuuttamisinesi first-person plural possessor singular plural nominative sivuuttamisemme sivuuttamisemme accusative nom. sivuuttamisemme sivuuttamisemme gen. sivuuttamisemme genitive sivuuttamisemme sivuuttamistemme sivuuttamisiemme partitive sivuuttamistamme sivuuttamisiamme inessive sivuuttamisessamme sivuuttamisissamme elative sivuuttamisestamme sivuuttamisistamme illative sivuuttamiseemme sivuuttamisiimme adessive sivuuttamisellamme sivuuttamisillamme ablative sivuuttamiseltamme sivuuttamisiltamme allative sivuuttamisellemme sivuuttamisillemme essive sivuuttamisenamme sivuuttamisinamme translative sivuuttamiseksemme sivuuttamisiksemme abessive sivuuttamisettamme sivuuttamisittamme instructive — — comitative — sivuuttamisinemme second-person plural possessor singular plural nominative sivuuttamisenne sivuuttamisenne accusative nom. sivuuttamisenne sivuuttamisenne gen. sivuuttamisenne genitive sivuuttamisenne sivuuttamistenne sivuuttamisienne partitive sivuuttamistanne sivuuttamisianne inessive sivuuttamisessanne sivuuttamisissanne elative sivuuttamisestanne sivuuttamisistanne illative sivuuttamiseenne sivuuttamisiinne adessive sivuuttamisellanne sivuuttamisillanne ablative sivuuttamiseltanne sivuuttamisiltanne allative sivuuttamisellenne sivuuttamisillenne essive sivuuttamisenanne sivuuttamisinanne translative sivuuttamiseksenne sivuuttamisiksenne abessive sivuuttamisettanne sivuuttamisittanne instructive — — comitative — sivuuttamisinenne third-person possessor singular plural nominative sivuuttamisensa sivuuttamisensa accusative nom. sivuuttamisensa sivuuttamisensa gen. sivuuttamisensa genitive sivuuttamisensa sivuuttamistensa sivuuttamisiensa partitive sivuuttamistaan sivuuttamistansa sivuuttamisiaan sivuuttamisiansa inessive sivuuttamisessaan sivuuttamisessansa sivuuttamisissaan sivuuttamisissansa elative sivuuttamisestaan sivuuttamisestansa sivuuttamisistaan sivuuttamisistansa illative sivuuttamiseensa sivuuttamisiinsa adessive sivuuttamisellaan sivuuttamisellansa sivuuttamisillaan sivuuttamisillansa ablative sivuuttamiseltaan sivuuttamiseltansa sivuuttamisiltaan sivuuttamisiltansa allative sivuuttamiselleen sivuuttamisellensa sivuuttamisilleen sivuuttamisillensa essive sivuuttamisenaan sivuuttamisenansa sivuuttamisinaan sivuuttamisinansa translative sivuuttamisekseen sivuuttamiseksensa sivuuttamisikseen sivuuttamisiksensa abessive sivuuttamisettaan sivuuttamisettansa sivuuttamisittaan sivuuttamisittansa instructive — — comitative — sivuuttamisineen sivuuttamisinensa