sonaatti
Finnish edit
Etymology edit
From Swedish sonat, from Italian sonata.
Pronunciation edit
Noun edit
sonaatti
Declension edit
Inflection of sonaatti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | sonaatti | sonaatit | ||
genitive | sonaatin | sonaattien | ||
partitive | sonaattia | sonaatteja | ||
illative | sonaattiin | sonaatteihin | ||
singular | plural | |||
nominative | sonaatti | sonaatit | ||
accusative | nom. | sonaatti | sonaatit | |
gen. | sonaatin | |||
genitive | sonaatin | sonaattien | ||
partitive | sonaattia | sonaatteja | ||
inessive | sonaatissa | sonaateissa | ||
elative | sonaatista | sonaateista | ||
illative | sonaattiin | sonaatteihin | ||
adessive | sonaatilla | sonaateilla | ||
ablative | sonaatilta | sonaateilta | ||
allative | sonaatille | sonaateille | ||
essive | sonaattina | sonaatteina | ||
translative | sonaatiksi | sonaateiksi | ||
abessive | sonaatitta | sonaateitta | ||
instructive | — | sonaatein | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms edit
compounds
Further reading edit
- “sonaatti”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03