sonatiini
Finnish
editEtymology
editFrom Swedish sonatin, from Italian sonatina.
Pronunciation
editNoun
editsonatiini
Declension
editInflection of sonatiini (Kotus type 5/risti, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | sonatiini | sonatiinit | |
genitive | sonatiinin | sonatiinien | |
partitive | sonatiinia | sonatiineja | |
illative | sonatiiniin | sonatiineihin | |
singular | plural | ||
nominative | sonatiini | sonatiinit | |
accusative | nom. | sonatiini | sonatiinit |
gen. | sonatiinin | ||
genitive | sonatiinin | sonatiinien | |
partitive | sonatiinia | sonatiineja | |
inessive | sonatiinissa | sonatiineissa | |
elative | sonatiinista | sonatiineista | |
illative | sonatiiniin | sonatiineihin | |
adessive | sonatiinilla | sonatiineilla | |
ablative | sonatiinilta | sonatiineilta | |
allative | sonatiinille | sonatiineille | |
essive | sonatiinina | sonatiineina | |
translative | sonatiiniksi | sonatiineiksi | |
abessive | sonatiinitta | sonatiineitta | |
instructive | — | sonatiinein | |
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading
edit- “sonatiini”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03