sorsia

Finnish

Etymology 1

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsorsiɑ/, [ˈs̠o̞rs̠iɑ̝]
• Rhymes: -orsiɑ
• Syllabification^(key): sor‧si‧a

Noun

sorsia

1. partitive plural of sorsa

Derived terms

• sorsiminen
• sorsinta

 

Etymology 2

From sortaa: The verb sortaa, "to oppress, tyrannize", has two alternative forms for the 3rd-person singular indicative past, sorsi and sorti (i.e. the "ti ~ si fluctuation"). In a back-formation, sorsi produced the infinitive sorsia, after the pattern of the type sallia (3rd-pers. ind. past salli). The word is originally humorous but is now in common use.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsorsiɑˣ/, [ˈs̠o̞rs̠iɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -orsiɑ
• Syllabification^(key): sor‧si‧a

Verb

sorsia (colloquial)

1. (transitive, usually atelic) To discriminate against, treat unequally.

Conjugation

Inflection of sorsia (Kotus type 61/sallia, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorsin	en sorsi	1st sing.	olen sorsinut	en ole sorsinut
2nd sing.		sorsit	et sorsi	2nd sing.	olet sorsinut	et ole sorsinut
3rd sing.		sorsii	ei sorsi	3rd sing.	on sorsinut	ei ole sorsinut
1st plur.		sorsimme	emme sorsi	1st plur.	olemme sorsineet	emme ole sorsineet
2nd plur.		sorsitte	ette sorsi	2nd plur.	olette sorsineet	ette ole sorsineet
3rd plur.		sorsivat	eivät sorsi	3rd plur.	ovat sorsineet	eivät ole sorsineet
passive		sorsitaan	ei sorsita	passive	on sorsittu	ei ole sorsittu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorsin	en sorsinut	1st sing.	olin sorsinut	en ollut sorsinut
2nd sing.		sorsit	et sorsinut	2nd sing.	olit sorsinut	et ollut sorsinut
3rd sing.		sorsi	ei sorsinut	3rd sing.	oli sorsinut	ei ollut sorsinut
1st plur.		sorsimme	emme sorsineet	1st plur.	olimme sorsineet	emme olleet sorsineet
2nd plur.		sorsitte	ette sorsineet	2nd plur.	olitte sorsineet	ette olleet sorsineet
3rd plur.		sorsivat	eivät sorsineet	3rd plur.	olivat sorsineet	eivät olleet sorsineet
passive		sorsittiin	ei sorsittu	passive	oli sorsittu	ei ollut sorsittu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorsisin	en sorsisi	1st sing.	olisin sorsinut	en olisi sorsinut
2nd sing.		sorsisit	et sorsisi	2nd sing.	olisit sorsinut	et olisi sorsinut
3rd sing.		sorsisi	ei sorsisi	3rd sing.	olisi sorsinut	ei olisi sorsinut
1st plur.		sorsisimme	emme sorsisi	1st plur.	olisimme sorsineet	emme olisi sorsineet
2nd plur.		sorsisitte	ette sorsisi	2nd plur.	olisitte sorsineet	ette olisi sorsineet
3rd plur.		sorsisivat	eivät sorsisi	3rd plur.	olisivat sorsineet	eivät olisi sorsineet
passive		sorsittaisiin	ei sorsittaisi	passive	olisi sorsittu	ei olisi sorsittu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sorsi	älä sorsi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sorsikoon	älköön sorsiko	3rd sing.	olkoon sorsinut	älköön olko sorsinut
1st plur.		sorsikaamme	älkäämme sorsiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		sorsikaa	älkää sorsiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sorsikoot	älkööt sorsiko	3rd plur.	olkoot sorsineet	älkööt olko sorsineet
passive		sorsittakoon	älköön sorsittako	passive	olkoon sorsittu	älköön olko sorsittu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sorsinen	en sorsine	1st sing.	lienen sorsinut	en liene sorsinut
2nd sing.		sorsinet	et sorsine	2nd sing.	lienet sorsinut	et liene sorsinut
3rd sing.		sorsinee	ei sorsine	3rd sing.	lienee sorsinut	ei liene sorsinut
1st plur.		sorsinemme	emme sorsine	1st plur.	lienemme sorsineet	emme liene sorsineet
2nd plur.		sorsinette	ette sorsine	2nd plur.	lienette sorsineet	ette liene sorsineet
3rd plur.		sorsinevat	eivät sorsine	3rd plur.	lienevät sorsineet	eivät liene sorsineet
passive		sorsittaneen	ei sorsittane	passive	lienee sorsittu	ei liene sorsittu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sorsia		present	sorsiva	sorsittava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorsiakseni sorsiaksemme 2nd sorsiaksesi sorsiaksenne 3rd sorsiakseen sorsiaksensa		past	sorsinut	sorsittu
2nd	inessive2	sorsiessa	sorsittaessa	agent3	sorsima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorsiessani sorsiessamme 2nd sorsiessasi sorsiessanne 3rd sorsiessaan sorsiessansa		negative	sorsimaton
	instructive	sorsien	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	sorsimassa	—
	elative	sorsimasta	—
	illative	sorsimaan	—
	adessive	sorsimalla	—
	abessive	sorsimatta	—
	instructive	sorsiman	sorsittaman
4th4	verbal noun	sorsiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sorsimaisillani sorsimaisillamme 2nd sorsimaisillasi sorsimaisillanne 3rd sorsimaisillaan sorsimaisillansa

Further reading

• “sorsia”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Anagrams

• orissa, sorasi