Finnish edit

Etymology edit

sukka +‎ -ittaa

Pronunciation edit

  • IPA(key): /ˈsukitːɑːˣ/, [ˈs̠uk̟it̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -ukitːɑː
  • Syllabification(key): su‧kit‧taa

Verb edit

sukittaa

  1. (transitive) to furnish with a gasket (of cured-in-place pipes)

Conjugation edit

Inflection of sukittaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sukitan en sukita 1st sing. olen sukittanut en ole sukittanut
2nd sing. sukitat et sukita 2nd sing. olet sukittanut et ole sukittanut
3rd sing. sukittaa ei sukita 3rd sing. on sukittanut ei ole sukittanut
1st plur. sukitamme emme sukita 1st plur. olemme sukittaneet emme ole sukittaneet
2nd plur. sukitatte ette sukita 2nd plur. olette sukittaneet ette ole sukittaneet
3rd plur. sukittavat eivät sukita 3rd plur. ovat sukittaneet eivät ole sukittaneet
passive sukitetaan ei sukiteta passive on sukitettu ei ole sukitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sukitin en sukittanut 1st sing. olin sukittanut en ollut sukittanut
2nd sing. sukitit et sukittanut 2nd sing. olit sukittanut et ollut sukittanut
3rd sing. sukitti ei sukittanut 3rd sing. oli sukittanut ei ollut sukittanut
1st plur. sukitimme emme sukittaneet 1st plur. olimme sukittaneet emme olleet sukittaneet
2nd plur. sukititte ette sukittaneet 2nd plur. olitte sukittaneet ette olleet sukittaneet
3rd plur. sukittivat eivät sukittaneet 3rd plur. olivat sukittaneet eivät olleet sukittaneet
passive sukitettiin ei sukitettu passive oli sukitettu ei ollut sukitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sukittaisin en sukittaisi 1st sing. olisin sukittanut en olisi sukittanut
2nd sing. sukittaisit et sukittaisi 2nd sing. olisit sukittanut et olisi sukittanut
3rd sing. sukittaisi ei sukittaisi 3rd sing. olisi sukittanut ei olisi sukittanut
1st plur. sukittaisimme emme sukittaisi 1st plur. olisimme sukittaneet emme olisi sukittaneet
2nd plur. sukittaisitte ette sukittaisi 2nd plur. olisitte sukittaneet ette olisi sukittaneet
3rd plur. sukittaisivat eivät sukittaisi 3rd plur. olisivat sukittaneet eivät olisi sukittaneet
passive sukitettaisiin ei sukitettaisi passive olisi sukitettu ei olisi sukitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. sukita älä sukita 2nd sing.
3rd sing. sukittakoon älköön sukittako 3rd sing. olkoon sukittanut älköön olko sukittanut
1st plur. sukittakaamme älkäämme sukittako 1st plur.
2nd plur. sukittakaa älkää sukittako 2nd plur.
3rd plur. sukittakoot älkööt sukittako 3rd plur. olkoot sukittaneet älkööt olko sukittaneet
passive sukitettakoon älköön sukitettako passive olkoon sukitettu älköön olko sukitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. sukittanen en sukittane 1st sing. lienen sukittanut en liene sukittanut
2nd sing. sukittanet et sukittane 2nd sing. lienet sukittanut et liene sukittanut
3rd sing. sukittanee ei sukittane 3rd sing. lienee sukittanut ei liene sukittanut
1st plur. sukittanemme emme sukittane 1st plur. lienemme sukittaneet emme liene sukittaneet
2nd plur. sukittanette ette sukittane 2nd plur. lienette sukittaneet ette liene sukittaneet
3rd plur. sukittanevat eivät sukittane 3rd plur. lienevät sukittaneet eivät liene sukittaneet
passive sukitettaneen ei sukitettane passive lienee sukitettu ei liene sukitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st sukittaa present sukittava sukitettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sukittaakseni sukittaaksemme
2nd sukittaaksesi sukittaaksenne
3rd sukittaakseen
sukittaaksensa
past sukittanut sukitettu
2nd inessive2 sukittaessa sukitettaessa agent3 sukittama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sukittaessani sukittaessamme
2nd sukittaessasi sukittaessanne
3rd sukittaessaan
sukittaessansa
negative sukittamaton
instructive sukittaen 1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
* The third-person singular indicative form sukittaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.

3rd inessive sukittamassa
elative sukittamasta
illative sukittamaan
adessive sukittamalla
abessive sukittamatta
instructive sukittaman sukitettaman
4th4 verbal noun sukittaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st sukittamaisillani sukittamaisillamme
2nd sukittamaisillasi sukittamaisillanne
3rd sukittamaisillaan
sukittamaisillansa

Derived terms edit

Further reading edit