suoristua

Finnish

Etymology

suoristaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsuo̯ristuɑˣ/, [ˈs̠uo̞̯ris̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): suo‧ris‧tu‧a

Verb

suoristua

1. (intransitive) to straighten

Conjugation

Inflection of suoristua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suoristun	en suoristu	1st sing.	olen suoristunut	en ole suoristunut
2nd sing.		suoristut	et suoristu	2nd sing.	olet suoristunut	et ole suoristunut
3rd sing.		suoristuu	ei suoristu	3rd sing.	on suoristunut	ei ole suoristunut
1st plur.		suoristumme	emme suoristu	1st plur.	olemme suoristuneet	emme ole suoristuneet
2nd plur.		suoristutte	ette suoristu	2nd plur.	olette suoristuneet	ette ole suoristuneet
3rd plur.		suoristuvat	eivät suoristu	3rd plur.	ovat suoristuneet	eivät ole suoristuneet
passive		suoristutaan	ei suoristuta	passive	on suoristuttu	ei ole suoristuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suoristuin	en suoristunut	1st sing.	olin suoristunut	en ollut suoristunut
2nd sing.		suoristuit	et suoristunut	2nd sing.	olit suoristunut	et ollut suoristunut
3rd sing.		suoristui	ei suoristunut	3rd sing.	oli suoristunut	ei ollut suoristunut
1st plur.		suoristuimme	emme suoristuneet	1st plur.	olimme suoristuneet	emme olleet suoristuneet
2nd plur.		suoristuitte	ette suoristuneet	2nd plur.	olitte suoristuneet	ette olleet suoristuneet
3rd plur.		suoristuivat	eivät suoristuneet	3rd plur.	olivat suoristuneet	eivät olleet suoristuneet
passive		suoristuttiin	ei suoristuttu	passive	oli suoristuttu	ei ollut suoristuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suoristuisin	en suoristuisi	1st sing.	olisin suoristunut	en olisi suoristunut
2nd sing.		suoristuisit	et suoristuisi	2nd sing.	olisit suoristunut	et olisi suoristunut
3rd sing.		suoristuisi	ei suoristuisi	3rd sing.	olisi suoristunut	ei olisi suoristunut
1st plur.		suoristuisimme	emme suoristuisi	1st plur.	olisimme suoristuneet	emme olisi suoristuneet
2nd plur.		suoristuisitte	ette suoristuisi	2nd plur.	olisitte suoristuneet	ette olisi suoristuneet
3rd plur.		suoristuisivat	eivät suoristuisi	3rd plur.	olisivat suoristuneet	eivät olisi suoristuneet
passive		suoristuttaisiin	ei suoristuttaisi	passive	olisi suoristuttu	ei olisi suoristuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		suoristu	älä suoristu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		suoristukoon	älköön suoristuko	3rd sing.	olkoon suoristunut	älköön olko suoristunut
1st plur.		suoristukaamme	älkäämme suoristuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		suoristukaa	älkää suoristuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		suoristukoot	älkööt suoristuko	3rd plur.	olkoot suoristuneet	älkööt olko suoristuneet
passive		suoristuttakoon	älköön suoristuttako	passive	olkoon suoristuttu	älköön olko suoristuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		suoristunen	en suoristune	1st sing.	lienen suoristunut	en liene suoristunut
2nd sing.		suoristunet	et suoristune	2nd sing.	lienet suoristunut	et liene suoristunut
3rd sing.		suoristunee	ei suoristune	3rd sing.	lienee suoristunut	ei liene suoristunut
1st plur.		suoristunemme	emme suoristune	1st plur.	lienemme suoristuneet	emme liene suoristuneet
2nd plur.		suoristunette	ette suoristune	2nd plur.	lienette suoristuneet	ette liene suoristuneet
3rd plur.		suoristunevat	eivät suoristune	3rd plur.	lienevät suoristuneet	eivät liene suoristuneet
passive		suoristuttaneen	ei suoristuttane	passive	lienee suoristuttu	ei liene suoristuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		suoristua		present	suoristuva	suoristuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suoristuakseni suoristuaksemme 2nd suoristuaksesi suoristuaksenne 3rd suoristuakseen suoristuaksensa		past	suoristunut	suoristuttu
2nd	inessive2	suoristuessa	suoristuttaessa	agent3	suoristuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st suoristuessani suoristuessamme 2nd suoristuessasi suoristuessanne 3rd suoristuessaan suoristuessansa		negative	suoristumaton
	instructive	suoristuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	suoristumassa	—
	elative	suoristumasta	—
	illative	suoristumaan	—
	adessive	suoristumalla	—
	abessive	suoristumatta	—
	instructive	suoristuman	suoristuttaman
4th4	verbal noun	suoristuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st suoristumaisillani suoristumaisillamme 2nd suoristumaisillasi suoristumaisillanne 3rd suoristumaisillaan suoristumaisillansa

Derived terms

• suoristuminen

 

Further reading

• “suoristua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03