taittuminen
Finnish edit
Etymology edit
Pronunciation edit
Noun edit
taittuminen
- verbal noun of taittua
- folding
- breaking (due to bending)
- refraction, refracting
Declension edit
Inflection of taittuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | taittuminen | taittumiset | ||
genitive | taittumisen | taittumisten taittumisien | ||
partitive | taittumista | taittumisia | ||
illative | taittumiseen | taittumisiin | ||
singular | plural | |||
nominative | taittuminen | taittumiset | ||
accusative | nom. | taittuminen | taittumiset | |
gen. | taittumisen | |||
genitive | taittumisen | taittumisten taittumisien | ||
partitive | taittumista | taittumisia | ||
inessive | taittumisessa | taittumisissa | ||
elative | taittumisesta | taittumisista | ||
illative | taittumiseen | taittumisiin | ||
adessive | taittumisella | taittumisilla | ||
ablative | taittumiselta | taittumisilta | ||
allative | taittumiselle | taittumisille | ||
essive | taittumisena | taittumisina | ||
translative | taittumiseksi | taittumisiksi | ||
abessive | taittumisetta | taittumisitta | ||
instructive | — | taittumisin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms edit
compounds