tunnusmerkki

Finnish

Etymology

tunnus +‎ merkki

Noun

tunnusmerkki

1. feature, characteristic

Declension

Declension of tunnusmerkki (type risti) singular plural nominative tunnusmerkki tunnusmerkit genitive tunnusmerkin tunnusmerkkien partitive tunnusmerkkiä tunnusmerkkejä accusative tunnusmerkki tunnusmerkin tunnusmerkit inessive tunnusmerkissä tunnusmerkeissä elative tunnusmerkistä tunnusmerkeistä illative tunnusmerkkiin tunnusmerkkeihin adessive tunnusmerkillä tunnusmerkeillä ablative tunnusmerkiltä tunnusmerkeiltä allative tunnusmerkille tunnusmerkeille essive tunnusmerkkinä tunnusmerkkeinä translative tunnusmerkiksi tunnusmerkeiksi instructive – tunnusmerkein abessive tunnusmerkittä tunnusmerkeittä comitative – tunnusmerkkeineen