tunnusomainen

Finnish

Etymology

tunnus (“brand, label”) +‎ omainen (“-like”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtunːusˌomɑi̯nen/, [ˈt̪unːus̠ˌo̞mɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -omɑinen
• Syllabification^(key): tun‧nus‧o‧mai‧nen

Adjective

tunnusomainen (comparative tunnusomaisempi, superlative tunnusomaisin)

1. distinguishing, characteristic, trademark

Usage notes

This term is an exception among adjectives derived from omainen in that its modifier part (tunnus) is in nominative instead of genitive.

Declension

Inflection of tunnusomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tunnusomainen	tunnusomaiset
genitive		tunnusomaisen	tunnusomaisten tunnusomaisien
partitive		tunnusomaista	tunnusomaisia
illative		tunnusomaiseen	tunnusomaisiin
		singular	plural
nominative		tunnusomainen	tunnusomaiset
accusative	nom.	tunnusomainen	tunnusomaiset
	gen.	tunnusomaisen
genitive		tunnusomaisen	tunnusomaisten tunnusomaisien
partitive		tunnusomaista	tunnusomaisia
inessive		tunnusomaisessa	tunnusomaisissa
elative		tunnusomaisesta	tunnusomaisista
illative		tunnusomaiseen	tunnusomaisiin
adessive		tunnusomaisella	tunnusomaisilla
ablative		tunnusomaiselta	tunnusomaisilta
allative		tunnusomaiselle	tunnusomaisille
essive		tunnusomaisena	tunnusomaisina
translative		tunnusomaiseksi	tunnusomaisiksi
abessive		tunnusomaisetta	tunnusomaisitta
instructive		—	tunnusomaisin
comitative		—	tunnusomaisine

Possessive forms of tunnusomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tunnusomaiseni tunnusomaiseni accusative nom. tunnusomaiseni tunnusomaiseni gen. tunnusomaiseni genitive tunnusomaiseni tunnusomaisteni tunnusomaisieni partitive tunnusomaistani tunnusomaisiani inessive tunnusomaisessani tunnusomaisissani elative tunnusomaisestani tunnusomaisistani illative tunnusomaiseeni tunnusomaisiini adessive tunnusomaisellani tunnusomaisillani ablative tunnusomaiseltani tunnusomaisiltani allative tunnusomaiselleni tunnusomaisilleni essive tunnusomaisenani tunnusomaisinani translative tunnusomaisekseni tunnusomaisikseni abessive tunnusomaisettani tunnusomaisittani instructive — — comitative — tunnusomaisineni second-person singular possessor singular plural nominative tunnusomaisesi tunnusomaisesi accusative nom. tunnusomaisesi tunnusomaisesi gen. tunnusomaisesi genitive tunnusomaisesi tunnusomaistesi tunnusomaisiesi partitive tunnusomaistasi tunnusomaisiasi inessive tunnusomaisessasi tunnusomaisissasi elative tunnusomaisestasi tunnusomaisistasi illative tunnusomaiseesi tunnusomaisiisi adessive tunnusomaisellasi tunnusomaisillasi ablative tunnusomaiseltasi tunnusomaisiltasi allative tunnusomaisellesi tunnusomaisillesi essive tunnusomaisenasi tunnusomaisinasi translative tunnusomaiseksesi tunnusomaisiksesi abessive tunnusomaisettasi tunnusomaisittasi instructive — — comitative — tunnusomaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative tunnusomaisemme tunnusomaisemme accusative nom. tunnusomaisemme tunnusomaisemme gen. tunnusomaisemme genitive tunnusomaisemme tunnusomaistemme tunnusomaisiemme partitive tunnusomaistamme tunnusomaisiamme inessive tunnusomaisessamme tunnusomaisissamme elative tunnusomaisestamme tunnusomaisistamme illative tunnusomaiseemme tunnusomaisiimme adessive tunnusomaisellamme tunnusomaisillamme ablative tunnusomaiseltamme tunnusomaisiltamme allative tunnusomaisellemme tunnusomaisillemme essive tunnusomaisenamme tunnusomaisinamme translative tunnusomaiseksemme tunnusomaisiksemme abessive tunnusomaisettamme tunnusomaisittamme instructive — — comitative — tunnusomaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative tunnusomaisenne tunnusomaisenne accusative nom. tunnusomaisenne tunnusomaisenne gen. tunnusomaisenne genitive tunnusomaisenne tunnusomaistenne tunnusomaisienne partitive tunnusomaistanne tunnusomaisianne inessive tunnusomaisessanne tunnusomaisissanne elative tunnusomaisestanne tunnusomaisistanne illative tunnusomaiseenne tunnusomaisiinne adessive tunnusomaisellanne tunnusomaisillanne ablative tunnusomaiseltanne tunnusomaisiltanne allative tunnusomaisellenne tunnusomaisillenne essive tunnusomaisenanne tunnusomaisinanne translative tunnusomaiseksenne tunnusomaisiksenne abessive tunnusomaisettanne tunnusomaisittanne instructive — — comitative — tunnusomaisinenne third-person possessor singular plural nominative tunnusomaisensa tunnusomaisensa accusative nom. tunnusomaisensa tunnusomaisensa gen. tunnusomaisensa genitive tunnusomaisensa tunnusomaistensa tunnusomaisiensa partitive tunnusomaistaan tunnusomaistansa tunnusomaisiaan tunnusomaisiansa inessive tunnusomaisessaan tunnusomaisessansa tunnusomaisissaan tunnusomaisissansa elative tunnusomaisestaan tunnusomaisestansa tunnusomaisistaan tunnusomaisistansa illative tunnusomaiseensa tunnusomaisiinsa adessive tunnusomaisellaan tunnusomaisellansa tunnusomaisillaan tunnusomaisillansa ablative tunnusomaiseltaan tunnusomaiseltansa tunnusomaisiltaan tunnusomaisiltansa allative tunnusomaiselleen tunnusomaisellensa tunnusomaisilleen tunnusomaisillensa essive tunnusomaisenaan tunnusomaisenansa tunnusomaisinaan tunnusomaisinansa translative tunnusomaisekseen tunnusomaiseksensa tunnusomaisikseen tunnusomaisiksensa abessive tunnusomaisettaan tunnusomaisettansa tunnusomaisittaan tunnusomaisittansa instructive — — comitative — tunnusomaisineen tunnusomaisinensa

Synonyms

• luonteenomainen

Derived terms

• tunnusomaisesti

Further reading

• “tunnusomainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03