turhaantua

Finnish

Etymology

turha >

Verb

turhaantua

1. A variant of turhautua.

   Kolusin monta kauppaa läpi ja turhaannuin.

   I scoured many a store and got frustrated.

Conjugation

Conjugation of turhaantua (type sanoa)

indicative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	turhaannun	en turhaannu	1st sing.	olen turhaantunut	en ole turhaantunut
2nd sing.	turhaannut	et turhaannu	2nd sing.	olet turhaantunut	et ole turhaantunut
3rd sing.	turhaantuu	ei turhaannu	3rd sing.	on turhaantunut	ei ole turhaantunut
1st plur.	turhaannumme	emme turhaannu	1st plur.	olemme turhaantuneet	emme ole turhaantuneet
2nd plur.	turhaannutte	ette turhaannu	2nd plur.	olette turhaantuneet	ette ole turhaantuneet
3rd plur.	turhaantuvat	eivät turhaannu	3rd plur.	ovat turhaantuneet	eivät ole turhaantuneet
passive	turhaannutaan	ei turhaannuta	passive	on turhaannuttu	ei ole turhaannuttu
past			pluperfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	turhaannuin	en turhaantunut	1st sing.	olin turhaantunut	en ollut turhaantunut
2nd sing.	turhaannuit	et turhaantunut	2nd sing.	olit turhaantunut	et ollut turhaantunut
3rd sing.	turhaantui	ei turhaantunut	3rd sing.	oli turhaantunut	ei ollut turhaantunut
1st plur.	turhaannuimme	emme turhaantuneet	1st plur.	olimme turhaantuneet	emme olleet turhaantuneet
2nd plur.	turhaannuitte	ette turhaantuneet	2nd plur.	olitte turhaantuneet	ette olleet turhaantuneet
3rd plur.	turhaantuivat	eivät turhaantuneet	3rd plur.	olivat turhaantuneet	eivät olleet turhaantuneet
passive	turhaannuttiin	ei turhaannuttu	passive	oli turhaannuttu	ei ollut turhaannuttu
conditional
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	turhaantuisin	en turhaantuisi	1st sing.	olisin turhaantunut	en olisi turhaantunut
2nd sing.	turhaantuisit	et turhaantuisi	2nd sing.	olisit turhaantunut	et olisi turhaantunut
3rd sing.	turhaantuisi	ei turhaantuisi	3rd sing.	olisi turhaantunut	ei olisi turhaantunut
1st plur.	turhaantuisimme	emme turhaantuisi	1st plur.	olisimme turhaantuneet	emme olisi turhaantuneet
2nd plur.	turhaantuisitte	ette turhaantuisi	2nd plur.	olisitte turhaantuneet	ette olisi turhaantuneet
3rd plur.	turhaantuisivat	eivät turhaantuisi	3rd plur.	olisivat turhaantuneet	eivät olisi turhaantuneet
passive	turhaannuttaisiin	ei turhaannuttaisi	passive	olisi turhaannuttu	ei olisi turhaannuttu
imperative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	–	–	1st sing.	–	–
2nd sing.	turhaannu	älä turhaannu	2nd sing.	ole turhaantunut	älä ole turhaantunut
3rd sing.	turhaantukoon	älköön turhaantuko	3rd sing.	olkoon turhaantunut	älköön olko turhaantunut
1st plur.	turhaantukaamme	älkäämme turhaantuko	1st plur.	olkaamme turhaantuneet	älkäämme olko turhaantuneet
2nd plur.	turhaantukaa	älkää turhaantuko	2nd plur.	olkaa turhaantuneet	älkää olko turhaantuneet
3rd plur.	turhaantukoot	älkööt turhaantuko	3rd plur.	olkoot turhaantuneet	älkööt olko turhaantuneet
passive	turhaannuttakoon	älköön turhaannuttako	passive	olkoon turhaannuttu	älköön olko turhaannuttu
potential
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	turhaantunen	en turhaantune	1st sing.	lienen turhaantunut	en liene turhaantunut
2nd sing.	turhaantunet	et turhaantune	2nd sing.	lienet turhaantunut	et liene turhaantunut
3rd sing.	turhaantunee	ei turhaantune	3rd sing.	lienee turhaantunut	ei liene turhaantunut
1st plur.	turhaantunemme	emme turhaantune	1st plur.	lienemme turhaantuneet	emme liene turhaantuneet
2nd plur.	turhaantunette	ette turhaantune	2nd plur.	lienette turhaantuneet	ette liene turhaantuneet
3rd plur.	turhaantunevat	eivät turhaantune	3rd plur.	lienevät turhaantuneet	eivät liene turhaantuneet
passive	turhaannuttaneen	ei turhaannuttane	passive	lienee turhaannuttu	ei liene turhaannuttu

Nominal forms
infinitive				participle
		active	passive		active	passive
I		turhaantua		present	turhaantuva	turhaannuttava
long I		turhaantuakseen 2		past	turhaantunut	turhaannuttu
II	inessive	turhaantuessa 1	turhaannuttaessa	agent	turhaantuma1, 3
	instructive	turhaantuen	–	negative	turhaantumaton
III	inessive	turhaantumassa	–	1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. 3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
	elative	turhaantumasta	–
	illative	turhaantumaan	–
	adessive	turhaantumalla	–
	abessive	turhaantumatta	–
	instructive	turhaantuman	turhaannuttaman
IV	nominative	turhaantuminen
	partitive	turhaantumista
V		turhaantumaisillaan 2