ulkopuolinen

Finnish

Etymology

ulkopuoli +‎ -inen

Adjective

ulkopuolinen (comparative ulkopuolisempi, superlative ulkopuolisin)

1. external
2. extra-

Declension

Declension of ulkopuolinen (type nainen) singular plural nominative ulkopuolinen ulkopuoliset genitive ulkopuolisen ulkopuolisten ulkopuolisien partitive ulkopuolista ulkopuolisia accusative ulkopuolinen ulkopuolisen ulkopuoliset inessive ulkopuolisessa ulkopuolisissa elative ulkopuolisesta ulkopuolisista illative ulkopuoliseen ulkopuolisiin adessive ulkopuolisella ulkopuolisilla ablative ulkopuoliselta ulkopuolisilta allative ulkopuoliselle ulkopuolisille essive ulkopuolisena ulkopuolisina translative ulkopuoliseksi ulkopuolisiksi instructive – ulkopuolisin abessive ulkopuolisetta ulkopuolisitta comitative – ulkopuolisine

Noun

ulkopuolinen

1. outsider (person)

Declension

Declension of ulkopuolinen (type nainen) singular plural nominative ulkopuolinen ulkopuoliset genitive ulkopuolisen ulkopuolisten ulkopuolisien partitive ulkopuolista ulkopuolisia accusative ulkopuolinen ulkopuolisen ulkopuoliset inessive ulkopuolisessa ulkopuolisissa elative ulkopuolisesta ulkopuolisista illative ulkopuoliseen ulkopuolisiin adessive ulkopuolisella ulkopuolisilla ablative ulkopuoliselta ulkopuolisilta allative ulkopuoliselle ulkopuolisille essive ulkopuolisena ulkopuolisina translative ulkopuoliseksi ulkopuolisiksi instructive – ulkopuolisin abessive ulkopuolisetta ulkopuolisitta comitative – ulkopuolisineen