uudennus
Finnish edit
Etymology edit
Pronunciation edit
Noun edit
uudennus
Declension edit
Inflection of uudennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | uudennus | uudennukset | ||
genitive | uudennuksen | uudennusten uudennuksien | ||
partitive | uudennusta | uudennuksia | ||
illative | uudennukseen | uudennuksiin | ||
singular | plural | |||
nominative | uudennus | uudennukset | ||
accusative | nom. | uudennus | uudennukset | |
gen. | uudennuksen | |||
genitive | uudennuksen | uudennusten uudennuksien | ||
partitive | uudennusta | uudennuksia | ||
inessive | uudennuksessa | uudennuksissa | ||
elative | uudennuksesta | uudennuksista | ||
illative | uudennukseen | uudennuksiin | ||
adessive | uudennuksella | uudennuksilla | ||
ablative | uudennukselta | uudennuksilta | ||
allative | uudennukselle | uudennuksille | ||
essive | uudennuksena | uudennuksina | ||
translative | uudennukseksi | uudennuksiksi | ||
abessive | uudennuksetta | uudennuksitta | ||
instructive | — | uudennuksin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Further reading edit
- “uudennus”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04