vältellä

Finnish

(index vä)

Etymology

• A frequentative verb, derive from the verb välttää.

Pronunciation

• Hyphenation: väl‧tel‧lä
• IPA: [ˈvæltelːæ(ʔ)]

Verb

vältellä

1. (transitive) To evade, dodge, sidestep, avoid (a question).
2. (transitive) To avoid, shun (a person; a place).
3. (transitive) To shirk, evade, duck (doing sth, e.g. a duty).

Conjugation

Conjugation of vältellä (type tulla)

indicative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	välttelen	en välttele	1st sing.	olen vältellyt	en ole vältellyt
2nd sing.	välttelet	et välttele	2nd sing.	olet vältellyt	et ole vältellyt
3rd sing.	välttelee	ei välttele	3rd sing.	on vältellyt	ei ole vältellyt
1st plur.	välttelemme	emme välttele	1st plur.	olemme vältelleet	emme ole vältelleet
2nd plur.	välttelette	ette välttele	2nd plur.	olette vältelleet	ette ole vältelleet
3rd plur.	välttelevät	eivät välttele	3rd plur.	ovat vältelleet	eivät ole vältelleet
passive	vältellään	ei vältellä	passive	on vältelty	ei ole vältelty
past			pluperfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	välttelin	en vältellyt	1st sing.	olin vältellyt	en ollut vältellyt
2nd sing.	välttelit	et vältellyt	2nd sing.	olit vältellyt	et ollut vältellyt
3rd sing.	vältteli	ei vältellyt	3rd sing.	oli vältellyt	ei ollut vältellyt
1st plur.	välttelimme	emme vältelleet	1st plur.	olimme vältelleet	emme olleet vältelleet
2nd plur.	välttelitte	ette vältelleet	2nd plur.	olitte vältelleet	ette olleet vältelleet
3rd plur.	välttelivät	eivät vältelleet	3rd plur.	olivat vältelleet	eivät olleet vältelleet
passive	välteltiin	ei vältelty	passive	oli vältelty	ei ollut vältelty
conditional
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	välttelisin	en välttelisi	1st sing.	olisin vältellyt	en olisi vältellyt
2nd sing.	välttelisit	et välttelisi	2nd sing.	olisit vältellyt	et olisi vältellyt
3rd sing.	välttelisi	ei välttelisi	3rd sing.	olisi vältellyt	ei olisi vältellyt
1st plur.	välttelisimme	emme välttelisi	1st plur.	olisimme vältelleet	emme olisi vältelleet
2nd plur.	välttelisitte	ette välttelisi	2nd plur.	olisitte vältelleet	ette olisi vältelleet
3rd plur.	välttelisivät	eivät välttelisi	3rd plur.	olisivat vältelleet	eivät olisi vältelleet
passive	välteltäisiin	ei välteltäisi	passive	olisi vältelty	ei olisi vältelty
imperative
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	–	–	1st sing.	–	–
2nd sing.	välttele	älä välttele	2nd sing.	ole vältellyt	älä ole vältellyt
3rd sing.	vältelköön	älköön vältelkö	3rd sing.	olkoon vältellyt	älköön olko vältellyt
1st plur.	vältelkäämme	älkäämme vältelkö	1st plur.	olkaamme vältelleet	älkäämme olko vältelleet
2nd plur.	vältelkää	älkää vältelkö	2nd plur.	olkaa vältelleet	älkää olko vältelleet
3rd plur.	vältelkööt	älkööt vältelkö	3rd plur.	olkoot vältelleet	älkööt olko vältelleet
passive	välteltäköön	älköön välteltäkö	passive	olkoon vältelty	älköön olko vältelty
potential
present			perfect
person	positive	negative	person	positive	negative
1st sing.	vältellen	en vältelle	1st sing.	lienen vältellyt	en liene vältellyt
2nd sing.	vältellet	et vältelle	2nd sing.	lienet vältellyt	et liene vältellyt
3rd sing.	vältellee	ei vältelle	3rd sing.	lienee vältellyt	ei liene vältellyt
1st plur.	vältellemme	emme vältelle	1st plur.	lienemme vältelleet	emme liene vältelleet
2nd plur.	vältellette	ette vältelle	2nd plur.	lienette vältelleet	ette liene vältelleet
3rd plur.	vältellevät	eivät vältelle	3rd plur.	lienevät vältelleet	eivät liene vältelleet
passive	välteltäneen	ei välteltäne	passive	lienee vältelty	ei liene vältelty

Nominal forms
infinitive				participle
		active	passive		active	passive
I		vältellä		present	välttelevä	välteltävä
long I		vältelläkseen 2		past	vältellyt	vältelty
II	inessive	vältellessä 1	välteltäessä	agent	välttelemä1, 3
	instructive	vältellen	–	negative	välttelemätön
III	inessive	välttelemässä	–	1) Usually with a possessive suffix. 2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural. 3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
	elative	välttelemästä	–
	illative	välttelemään	–
	adessive	välttelemällä	–
	abessive	välttelemättä	–
	instructive	välttelemän	välteltämän
IV	nominative	vältteleminen
	partitive	välttelemistä
V		välttelemäisillään 2

Synonyms

• (to evade, dodge, avoid) kiertää, kierrellä
• (to avoid, shun; a person; a place) karttaa
• (to avoid, shun; a place) karttaa, kaihtaa, välttää