värttinä

Finnish

(index vä)

Etymology

From Russian веретено.

Pronunciation

• IPA: /ˈʋærtːinæ/, X-SAMPA: ["v\{rt:in{]
• Hyphenation: värt‧ti‧nä

Noun

Wikipedia ^fi

värttinä

1. A spindle, distaff.

Declension

Declension of värttinä (type kulkija) singular plural nominative värttinä värttinät genitive värttinän värttinöiden värttinöitten värttinäin1 partitive värttinää värttinöitä accusative värttinä värttinän värttinät inessive värttinässä värttinöissä elative värttinästä värttinöistä illative värttinään värttinöihin adessive värttinällä värttinöillä ablative värttinältä värttinöiltä allative värttinälle värttinöille essive värttinänä värttinöinä translative värttinäksi värttinöiksi instructive – värttinöin abessive värttinättä värttinöittä comitative – värttinöineen 1) Rare.

Derived terms

• värttinäluu