vadjakko

Ingrian

Etymology

From vadja (“Votic”) +‎ -kko.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋɑdʲːɑkːo/, [ˈʋɑdʲːəkːŏ̞̥]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋɑdjɑkːoi̯/, [ˈʋɑd̥jɑkːo̞i̯]
• Rhymes: -ɑdʲːɑkːo, -ɑdjɑkːoi̯
• Hyphenation: vad‧jak‧ko

Noun

vadjakko

1. Votic woman

Declension

Declension of vadjakko (type 4/koivu, kk-k gradation)
	singular	plural
nominative	vadjakko	vadjakot
genitive	vadjakon	vadjakkoin, vadjakkoloin
partitive	vadjakkoa	vadjakkoja, vadjakkoloja
illative	vadjakkoo	vadjakkoihe, vadjakkoloihe
inessive	vadjakoos	vadjakois, vadjakkolois
elative	vadjakost	vadjakoist, vadjakkoloist
allative	vadjakolle	vadjakoille, vadjakkoloille
adessive	vadjakool	vadjakoil, vadjakkoloil
ablative	vadjakolt	vadjakoilt, vadjakkoloilt
translative	vadjakoks	vadjakoiks, vadjakkoloiks
essive	vadjakkonna, vadjakkoon	vadjakkoinna, vadjakkoloinna, vadjakkoin, vadjakkoloin
exessive1)	vadjakkont	vadjakkoint, vadjakkoloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 629