vakioitua

Finnish

Etymology 1

From vakioida +‎ -tua.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑkioi̯tuɑˣ/, [ˈʋɑ̝k̟iˌo̞i̯t̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): va‧ki‧oi‧tu‧a

Verb

vakioitua

1. (intransitive) To become standardized.

Conjugation

Inflection of vakioitua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakioidun	en vakioidu	1st sing.	olen vakioitunut	en ole vakioitunut
2nd sing.		vakioidut	et vakioidu	2nd sing.	olet vakioitunut	et ole vakioitunut
3rd sing.		vakioituu	ei vakioidu	3rd sing.	on vakioitunut	ei ole vakioitunut
1st plur.		vakioidumme	emme vakioidu	1st plur.	olemme vakioituneet	emme ole vakioituneet
2nd plur.		vakioidutte	ette vakioidu	2nd plur.	olette vakioituneet	ette ole vakioituneet
3rd plur.		vakioituvat	eivät vakioidu	3rd plur.	ovat vakioituneet	eivät ole vakioituneet
passive		vakioidutaan	ei vakioiduta	passive	on vakioiduttu	ei ole vakioiduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakioiduin	en vakioitunut	1st sing.	olin vakioitunut	en ollut vakioitunut
2nd sing.		vakioiduit	et vakioitunut	2nd sing.	olit vakioitunut	et ollut vakioitunut
3rd sing.		vakioitui	ei vakioitunut	3rd sing.	oli vakioitunut	ei ollut vakioitunut
1st plur.		vakioiduimme	emme vakioituneet	1st plur.	olimme vakioituneet	emme olleet vakioituneet
2nd plur.		vakioiduitte	ette vakioituneet	2nd plur.	olitte vakioituneet	ette olleet vakioituneet
3rd plur.		vakioituivat	eivät vakioituneet	3rd plur.	olivat vakioituneet	eivät olleet vakioituneet
passive		vakioiduttiin	ei vakioiduttu	passive	oli vakioiduttu	ei ollut vakioiduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakioituisin	en vakioituisi	1st sing.	olisin vakioitunut	en olisi vakioitunut
2nd sing.		vakioituisit	et vakioituisi	2nd sing.	olisit vakioitunut	et olisi vakioitunut
3rd sing.		vakioituisi	ei vakioituisi	3rd sing.	olisi vakioitunut	ei olisi vakioitunut
1st plur.		vakioituisimme	emme vakioituisi	1st plur.	olisimme vakioituneet	emme olisi vakioituneet
2nd plur.		vakioituisitte	ette vakioituisi	2nd plur.	olisitte vakioituneet	ette olisi vakioituneet
3rd plur.		vakioituisivat	eivät vakioituisi	3rd plur.	olisivat vakioituneet	eivät olisi vakioituneet
passive		vakioiduttaisiin	ei vakioiduttaisi	passive	olisi vakioiduttu	ei olisi vakioiduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vakioidu	älä vakioidu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vakioitukoon	älköön vakioituko	3rd sing.	olkoon vakioitunut	älköön olko vakioitunut
1st plur.		vakioitukaamme	älkäämme vakioituko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vakioitukaa	älkää vakioituko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vakioitukoot	älkööt vakioituko	3rd plur.	olkoot vakioituneet	älkööt olko vakioituneet
passive		vakioiduttakoon	älköön vakioiduttako	passive	olkoon vakioiduttu	älköön olko vakioiduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakioitunen	en vakioitune	1st sing.	lienen vakioitunut	en liene vakioitunut
2nd sing.		vakioitunet	et vakioitune	2nd sing.	lienet vakioitunut	et liene vakioitunut
3rd sing.		vakioitunee	ei vakioitune	3rd sing.	lienee vakioitunut	ei liene vakioitunut
1st plur.		vakioitunemme	emme vakioitune	1st plur.	lienemme vakioituneet	emme liene vakioituneet
2nd plur.		vakioitunette	ette vakioitune	2nd plur.	lienette vakioituneet	ette liene vakioituneet
3rd plur.		vakioitunevat	eivät vakioitune	3rd plur.	lienevät vakioituneet	eivät liene vakioituneet
passive		vakioiduttaneen	ei vakioiduttane	passive	lienee vakioiduttu	ei liene vakioiduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vakioitua		present	vakioituva	vakioiduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vakioituakseni vakioituaksemme 2nd vakioituaksesi vakioituaksenne 3rd vakioituakseen vakioituaksensa		past	vakioitunut	vakioiduttu
2nd	inessive2	vakioituessa	vakioiduttaessa	agent3	vakioituma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vakioituessani vakioituessamme 2nd vakioituessasi vakioituessanne 3rd vakioituessaan vakioituessansa		negative	vakioitumaton
	instructive	vakioituen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vakioitumassa	—
	elative	vakioitumasta	—
	illative	vakioitumaan	—
	adessive	vakioitumalla	—
	abessive	vakioitumatta	—
	instructive	vakioituman	vakioiduttaman
4th4	verbal noun	vakioituminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vakioitumaisillani vakioitumaisillamme 2nd vakioitumaisillasi vakioitumaisillanne 3rd vakioitumaisillaan vakioitumaisillansa

Further reading

• “vakioitua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑkioi̯tuɑ/, [ˈʋɑ̝k̟iˌo̞i̯t̪uɑ̝]
• Rhymes: -oituɑ
• Syllabification^(key): va‧ki‧oi‧tu‧a

Verb

vakioitua

1. partitive singular of vakioitu