vakuutella

Finnish

Etymology

From vakuuttaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑkuːtelːɑˣ/, [ˈʋɑ̝kuːˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): va‧kuu‧tel‧la

Verb

vakuutella

1. To reassure.

Conjugation

Inflection of vakuutella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakuuttelen	en vakuuttele	1st sing.	olen vakuutellut	en ole vakuutellut
2nd sing.		vakuuttelet	et vakuuttele	2nd sing.	olet vakuutellut	et ole vakuutellut
3rd sing.		vakuuttelee	ei vakuuttele	3rd sing.	on vakuutellut	ei ole vakuutellut
1st plur.		vakuuttelemme	emme vakuuttele	1st plur.	olemme vakuutelleet	emme ole vakuutelleet
2nd plur.		vakuuttelette	ette vakuuttele	2nd plur.	olette vakuutelleet	ette ole vakuutelleet
3rd plur.		vakuuttelevat	eivät vakuuttele	3rd plur.	ovat vakuutelleet	eivät ole vakuutelleet
passive		vakuutellaan	ei vakuutella	passive	on vakuuteltu	ei ole vakuuteltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakuuttelin	en vakuutellut	1st sing.	olin vakuutellut	en ollut vakuutellut
2nd sing.		vakuuttelit	et vakuutellut	2nd sing.	olit vakuutellut	et ollut vakuutellut
3rd sing.		vakuutteli	ei vakuutellut	3rd sing.	oli vakuutellut	ei ollut vakuutellut
1st plur.		vakuuttelimme	emme vakuutelleet	1st plur.	olimme vakuutelleet	emme olleet vakuutelleet
2nd plur.		vakuuttelitte	ette vakuutelleet	2nd plur.	olitte vakuutelleet	ette olleet vakuutelleet
3rd plur.		vakuuttelivat	eivät vakuutelleet	3rd plur.	olivat vakuutelleet	eivät olleet vakuutelleet
passive		vakuuteltiin	ei vakuuteltu	passive	oli vakuuteltu	ei ollut vakuuteltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakuuttelisin	en vakuuttelisi	1st sing.	olisin vakuutellut	en olisi vakuutellut
2nd sing.		vakuuttelisit	et vakuuttelisi	2nd sing.	olisit vakuutellut	et olisi vakuutellut
3rd sing.		vakuuttelisi	ei vakuuttelisi	3rd sing.	olisi vakuutellut	ei olisi vakuutellut
1st plur.		vakuuttelisimme	emme vakuuttelisi	1st plur.	olisimme vakuutelleet	emme olisi vakuutelleet
2nd plur.		vakuuttelisitte	ette vakuuttelisi	2nd plur.	olisitte vakuutelleet	ette olisi vakuutelleet
3rd plur.		vakuuttelisivat	eivät vakuuttelisi	3rd plur.	olisivat vakuutelleet	eivät olisi vakuutelleet
passive		vakuuteltaisiin	ei vakuuteltaisi	passive	olisi vakuuteltu	ei olisi vakuuteltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vakuuttele	älä vakuuttele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vakuutelkoon	älköön vakuutelko	3rd sing.	olkoon vakuutellut	älköön olko vakuutellut
1st plur.		vakuutelkaamme	älkäämme vakuutelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		vakuutelkaa	älkää vakuutelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vakuutelkoot	älkööt vakuutelko	3rd plur.	olkoot vakuutelleet	älkööt olko vakuutelleet
passive		vakuuteltakoon	älköön vakuuteltako	passive	olkoon vakuuteltu	älköön olko vakuuteltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vakuutellen	en vakuutelle	1st sing.	lienen vakuutellut	en liene vakuutellut
2nd sing.		vakuutellet	et vakuutelle	2nd sing.	lienet vakuutellut	et liene vakuutellut
3rd sing.		vakuutellee	ei vakuutelle	3rd sing.	lienee vakuutellut	ei liene vakuutellut
1st plur.		vakuutellemme	emme vakuutelle	1st plur.	lienemme vakuutelleet	emme liene vakuutelleet
2nd plur.		vakuutellette	ette vakuutelle	2nd plur.	lienette vakuutelleet	ette liene vakuutelleet
3rd plur.		vakuutellevat	eivät vakuutelle	3rd plur.	lienevät vakuutelleet	eivät liene vakuutelleet
passive		vakuuteltaneen	ei vakuuteltane	passive	lienee vakuuteltu	ei liene vakuuteltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vakuutella		present	vakuutteleva	vakuuteltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vakuutellakseni vakuutellaksemme 2nd vakuutellaksesi vakuutellaksenne 3rd vakuutellakseen vakuutellaksensa		past	vakuutellut	vakuuteltu
2nd	inessive2	vakuutellessa	vakuuteltaessa	agent3	vakuuttelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vakuutellessani vakuutellessamme 2nd vakuutellessasi vakuutellessanne 3rd vakuutellessaan vakuutellessansa		negative	vakuuttelematon
	instructive	vakuutellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	vakuuttelemassa	—
	elative	vakuuttelemasta	—
	illative	vakuuttelemaan	—
	adessive	vakuuttelemalla	—
	abessive	vakuuttelematta	—
	instructive	vakuutteleman	vakuuteltaman
4th4	verbal noun	vakuutteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vakuuttelemaisillani vakuuttelemaisillamme 2nd vakuuttelemaisillasi vakuuttelemaisillanne 3rd vakuuttelemaisillaan vakuuttelemaisillansa

Derived terms

• vakuuttelu

 

Further reading

• “vakuutella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04