valtakunta

Finnish

Etymology

valta +‎ kunta

Noun

valtakunta

1. An independent state. Depending on context, may be translated into English as country, state, kingdom, empire, nation, realm etc.

   Mongolien valtakunta = Mongol Empire

   Kolmas valtakunta = Third Reich

   Keskustan valtakunta = Middle Kingdom

2. A realm, domain, kingdom (sphere of activity or influence).

   Taivasten valtakunta = Kingdom of Heaven

   Tämä jäähalli on minun valtakuntani.

   This hockey hall is my kingdom.

3. A domain (geographic area owned or controlled by a single person or organization).

Declension

Declension of valtakunta (type koira) singular plural nominative valtakunta valtakunnat genitive valtakunnan valtakuntien valtakuntain1 partitive valtakuntaa valtakuntia accusative valtakunta valtakunnan valtakunnat inessive valtakunnassa valtakunnissa elative valtakunnasta valtakunnista illative valtakuntaan valtakuntiin adessive valtakunnalla valtakunnilla ablative valtakunnalta valtakunnilta allative valtakunnalle valtakunnille essive valtakuntana valtakuntina translative valtakunnaksi valtakunniksi instructive – valtakunnin abessive valtakunnatta valtakunnitta comitative – valtakuntineen 1) Rare.

Derived terms

keskivaltakunta Keskustan valtakunta Kolmas valtakunta

Rooman valtakunta Taivasten valtakunta tuhatvuotinen valtakunta

valtakunnallinen valtakunnanmarsalkka valtakunnanomena

valtakunnanraja valtakunnansali valtakunnansovittelija