Etymology
valta + -uus
Noun
valtuus
- authorization (right to give orders)
Declension
Declension of valtuus (type kalleus)
|
singular |
plural |
|---|
| nominative |
valtuus |
valtuudet |
|---|
| genitive |
valtuuden |
valtuuksien |
|---|
| partitive |
valtuutta |
valtuuksia |
|---|
| accusative |
valtuus
valtuuden |
valtuudet |
|---|
| inessive |
valtuudessa |
valtuuksissa |
|---|
| elative |
valtuudesta |
valtuuksista |
|---|
| illative |
valtuuteen |
valtuuksiin |
|---|
| adessive |
valtuudella |
valtuuksilla |
|---|
| ablative |
valtuudelta |
valtuuksilta |
|---|
| allative |
valtuudelle |
valtuuksille |
|---|
| essive |
valtuutena |
valtuuksina |
|---|
| translative |
valtuudeksi |
valtuuksiksi |
|---|
| instructive |
– |
valtuuksin |
|---|
| abessive |
valtuudetta |
valtuuksitta |
|---|
| comitative |
– |
valtuuksineen |
|---|
|
Usage notes
Usually in plural valtuudet.