valtuutettu

Finnish

Etymology

< valtuuttaa (“to authorize, empower, mandate”)

Noun

valtuutettu

1. representative
2. councilmember, councilman, councilwoman, councilor, councillor (member of a council)
3. (only in compounds) ombudsman

Declension

Declension of valtuutettu (type valo) singular plural nominative valtuutettu valtuutetut genitive valtuutetun valtuutettujen partitive valtuutettua valtuutettuja accusative valtuutettu valtuutetun valtuutetut inessive valtuutetussa valtuutetuissa elative valtuutetusta valtuutetuista illative valtuutettuun valtuutettuihin adessive valtuutetulla valtuutetuilla ablative valtuutetulta valtuutetuilta allative valtuutetulle valtuutetuille essive valtuutettuna valtuutettuina translative valtuutetuksi valtuutetuiksi instructive – valtuutetuin abessive valtuutetutta valtuutetuitta comitative – valtuutettuineen

Compounds

• ihmisoikeusvaltuutettu
• kaupunginvaltuutettu
• kunnanvaltuutettu
• lapsivaltuutettu
• tasa-arvovaltuutettu
• tietosuojavaltuutettu
• vähemmistövaltuutettu

Verb

valtuutettu

1. Passive past participle of valtuuttaa.