varhaistaa

Finnish

Etymology

varhainen +‎ -taa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑrhɑi̯stɑːˣ/, [ˈʋɑ̝rhɑ̝i̯s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑrhɑistɑː
• Syllabification^(key): var‧hais‧taa

Verb

varhaistaa

1. (transitive, usually atelic) to make earlier, push forward

Conjugation

Inflection of varhaistaa (Kotus type 56/kaivaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varhaistan	en varhaista	1st sing.	olen varhaistanut	en ole varhaistanut
2nd sing.		varhaistat	et varhaista	2nd sing.	olet varhaistanut	et ole varhaistanut
3rd sing.		varhaistaa	ei varhaista	3rd sing.	on varhaistanut	ei ole varhaistanut
1st plur.		varhaistamme	emme varhaista	1st plur.	olemme varhaistaneet	emme ole varhaistaneet
2nd plur.		varhaistatte	ette varhaista	2nd plur.	olette varhaistaneet	ette ole varhaistaneet
3rd plur.		varhaistavat	eivät varhaista	3rd plur.	ovat varhaistaneet	eivät ole varhaistaneet
passive		varhaistetaan	ei varhaisteta	passive	on varhaistettu	ei ole varhaistettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varhaistoin	en varhaistanut	1st sing.	olin varhaistanut	en ollut varhaistanut
2nd sing.		varhaistoit	et varhaistanut	2nd sing.	olit varhaistanut	et ollut varhaistanut
3rd sing.		varhaistoi	ei varhaistanut	3rd sing.	oli varhaistanut	ei ollut varhaistanut
1st plur.		varhaistoimme	emme varhaistaneet	1st plur.	olimme varhaistaneet	emme olleet varhaistaneet
2nd plur.		varhaistoitte	ette varhaistaneet	2nd plur.	olitte varhaistaneet	ette olleet varhaistaneet
3rd plur.		varhaistoivat	eivät varhaistaneet	3rd plur.	olivat varhaistaneet	eivät olleet varhaistaneet
passive		varhaistettiin	ei varhaistettu	passive	oli varhaistettu	ei ollut varhaistettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varhaistaisin	en varhaistaisi	1st sing.	olisin varhaistanut	en olisi varhaistanut
2nd sing.		varhaistaisit	et varhaistaisi	2nd sing.	olisit varhaistanut	et olisi varhaistanut
3rd sing.		varhaistaisi	ei varhaistaisi	3rd sing.	olisi varhaistanut	ei olisi varhaistanut
1st plur.		varhaistaisimme	emme varhaistaisi	1st plur.	olisimme varhaistaneet	emme olisi varhaistaneet
2nd plur.		varhaistaisitte	ette varhaistaisi	2nd plur.	olisitte varhaistaneet	ette olisi varhaistaneet
3rd plur.		varhaistaisivat	eivät varhaistaisi	3rd plur.	olisivat varhaistaneet	eivät olisi varhaistaneet
passive		varhaistettaisiin	ei varhaistettaisi	passive	olisi varhaistettu	ei olisi varhaistettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		varhaista	älä varhaista	2nd sing.	—	—
3rd sing.		varhaistakoon	älköön varhaistako	3rd sing.	olkoon varhaistanut	älköön olko varhaistanut
1st plur.		varhaistakaamme	älkäämme varhaistako	1st plur.	—	—
2nd plur.		varhaistakaa	älkää varhaistako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		varhaistakoot	älkööt varhaistako	3rd plur.	olkoot varhaistaneet	älkööt olko varhaistaneet
passive		varhaistettakoon	älköön varhaistettako	passive	olkoon varhaistettu	älköön olko varhaistettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varhaistanen	en varhaistane	1st sing.	lienen varhaistanut	en liene varhaistanut
2nd sing.		varhaistanet	et varhaistane	2nd sing.	lienet varhaistanut	et liene varhaistanut
3rd sing.		varhaistanee	ei varhaistane	3rd sing.	lienee varhaistanut	ei liene varhaistanut
1st plur.		varhaistanemme	emme varhaistane	1st plur.	lienemme varhaistaneet	emme liene varhaistaneet
2nd plur.		varhaistanette	ette varhaistane	2nd plur.	lienette varhaistaneet	ette liene varhaistaneet
3rd plur.		varhaistanevat	eivät varhaistane	3rd plur.	lienevät varhaistaneet	eivät liene varhaistaneet
passive		varhaistettaneen	ei varhaistettane	passive	lienee varhaistettu	ei liene varhaistettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		varhaistaa		present	varhaistava	varhaistettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varhaistaakseni varhaistaaksemme 2nd varhaistaaksesi varhaistaaksenne 3rd varhaistaakseen varhaistaaksensa		past	varhaistanut	varhaistettu
2nd	inessive2	varhaistaessa	varhaistettaessa	agent3	varhaistama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st varhaistaessani varhaistaessamme 2nd varhaistaessasi varhaistaessanne 3rd varhaistaessaan varhaistaessansa		negative	varhaistamaton
	instructive	varhaistaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form varhaistaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	varhaistamassa	—
	elative	varhaistamasta	—
	illative	varhaistamaan	—
	adessive	varhaistamalla	—
	abessive	varhaistamatta	—
	instructive	varhaistaman	varhaistettaman
4th4	verbal noun	varhaistaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varhaistamaisillani varhaistamaisillamme 2nd varhaistamaisillasi varhaistamaisillanne 3rd varhaistamaisillaan varhaistamaisillansa

Further reading

• “varhaistaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04