varjostua

Finnish

Etymology

varjostaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑrjostuɑˣ/, [ˈʋɑ̝rjo̞s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): var‧jos‧tu‧a

Verb

varjostua

1. (intransitive) to be shadowed (by)

Conjugation

Inflection of varjostua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostun	en varjostu	1st sing.	olen varjostunut	en ole varjostunut
2nd sing.		varjostut	et varjostu	2nd sing.	olet varjostunut	et ole varjostunut
3rd sing.		varjostuu	ei varjostu	3rd sing.	on varjostunut	ei ole varjostunut
1st plur.		varjostumme	emme varjostu	1st plur.	olemme varjostuneet	emme ole varjostuneet
2nd plur.		varjostutte	ette varjostu	2nd plur.	olette varjostuneet	ette ole varjostuneet
3rd plur.		varjostuvat	eivät varjostu	3rd plur.	ovat varjostuneet	eivät ole varjostuneet
passive		varjostutaan	ei varjostuta	passive	on varjostuttu	ei ole varjostuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostuin	en varjostunut	1st sing.	olin varjostunut	en ollut varjostunut
2nd sing.		varjostuit	et varjostunut	2nd sing.	olit varjostunut	et ollut varjostunut
3rd sing.		varjostui	ei varjostunut	3rd sing.	oli varjostunut	ei ollut varjostunut
1st plur.		varjostuimme	emme varjostuneet	1st plur.	olimme varjostuneet	emme olleet varjostuneet
2nd plur.		varjostuitte	ette varjostuneet	2nd plur.	olitte varjostuneet	ette olleet varjostuneet
3rd plur.		varjostuivat	eivät varjostuneet	3rd plur.	olivat varjostuneet	eivät olleet varjostuneet
passive		varjostuttiin	ei varjostuttu	passive	oli varjostuttu	ei ollut varjostuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostuisin	en varjostuisi	1st sing.	olisin varjostunut	en olisi varjostunut
2nd sing.		varjostuisit	et varjostuisi	2nd sing.	olisit varjostunut	et olisi varjostunut
3rd sing.		varjostuisi	ei varjostuisi	3rd sing.	olisi varjostunut	ei olisi varjostunut
1st plur.		varjostuisimme	emme varjostuisi	1st plur.	olisimme varjostuneet	emme olisi varjostuneet
2nd plur.		varjostuisitte	ette varjostuisi	2nd plur.	olisitte varjostuneet	ette olisi varjostuneet
3rd plur.		varjostuisivat	eivät varjostuisi	3rd plur.	olisivat varjostuneet	eivät olisi varjostuneet
passive		varjostuttaisiin	ei varjostuttaisi	passive	olisi varjostuttu	ei olisi varjostuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		varjostu	älä varjostu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		varjostukoon	älköön varjostuko	3rd sing.	olkoon varjostunut	älköön olko varjostunut
1st plur.		varjostukaamme	älkäämme varjostuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		varjostukaa	älkää varjostuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		varjostukoot	älkööt varjostuko	3rd plur.	olkoot varjostuneet	älkööt olko varjostuneet
passive		varjostuttakoon	älköön varjostuttako	passive	olkoon varjostuttu	älköön olko varjostuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		varjostunen	en varjostune	1st sing.	lienen varjostunut	en liene varjostunut
2nd sing.		varjostunet	et varjostune	2nd sing.	lienet varjostunut	et liene varjostunut
3rd sing.		varjostunee	ei varjostune	3rd sing.	lienee varjostunut	ei liene varjostunut
1st plur.		varjostunemme	emme varjostune	1st plur.	lienemme varjostuneet	emme liene varjostuneet
2nd plur.		varjostunette	ette varjostune	2nd plur.	lienette varjostuneet	ette liene varjostuneet
3rd plur.		varjostunevat	eivät varjostune	3rd plur.	lienevät varjostuneet	eivät liene varjostuneet
passive		varjostuttaneen	ei varjostuttane	passive	lienee varjostuttu	ei liene varjostuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		varjostua		present	varjostuva	varjostuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjostuakseni varjostuaksemme 2nd varjostuaksesi varjostuaksenne 3rd varjostuakseen varjostuaksensa		past	varjostunut	varjostuttu
2nd	inessive2	varjostuessa	varjostuttaessa	agent3	varjostuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjostuessani varjostuessamme 2nd varjostuessasi varjostuessanne 3rd varjostuessaan varjostuessansa		negative	varjostumaton
	instructive	varjostuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	varjostumassa	—
	elative	varjostumasta	—
	illative	varjostumaan	—
	adessive	varjostumalla	—
	abessive	varjostumatta	—
	instructive	varjostuman	varjostuttaman
4th4	verbal noun	varjostuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st varjostumaisillani varjostumaisillamme 2nd varjostumaisillasi varjostumaisillanne 3rd varjostumaisillaan varjostumaisillansa

Derived terms

• varjostuma

 

Further reading

• “varjostua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04