varoitin

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋɑroi̯tin/, [ˈʋɑ̝ro̞i̯t̪in]
• Rhymes: -ɑroitin
• Syllabification^(key): va‧roi‧tin

Etymology 1

varoittaa +‎ -in

Noun

varoitin

1. Any device that is designed to give a warning, a beacon or an alarm.

   palovaroitin ― fire alarm (device)

Declension

Inflection of varoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)
nominative		varoitin	varoittimet
genitive		varoittimen	varoittimien varoitinten
partitive		varoitinta	varoittimia
illative		varoittimeen	varoittimiin
		singular	plural
nominative		varoitin	varoittimet
accusative	nom.	varoitin	varoittimet
	gen.	varoittimen
genitive		varoittimen	varoittimien varoitinten
partitive		varoitinta	varoittimia
inessive		varoittimessa	varoittimissa
elative		varoittimesta	varoittimista
illative		varoittimeen	varoittimiin
adessive		varoittimella	varoittimilla
ablative		varoittimelta	varoittimilta
allative		varoittimelle	varoittimille
essive		varoittimena	varoittimina
translative		varoittimeksi	varoittimiksi
abessive		varoittimetta	varoittimitta
instructive		—	varoittimin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of varoitin (Kotus type 33*C/kytkin, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative varoittimeni varoittimeni accusative nom. varoittimeni varoittimeni gen. varoittimeni genitive varoittimeni varoittimieni varoitinteni partitive varoitintani varoittimiani inessive varoittimessani varoittimissani elative varoittimestani varoittimistani illative varoittimeeni varoittimiini adessive varoittimellani varoittimillani ablative varoittimeltani varoittimiltani allative varoittimelleni varoittimilleni essive varoittimenani varoittiminani translative varoittimekseni varoittimikseni abessive varoittimettani varoittimittani instructive — — comitative — varoittimineni second-person singular possessor singular plural nominative varoittimesi varoittimesi accusative nom. varoittimesi varoittimesi gen. varoittimesi genitive varoittimesi varoittimiesi varoitintesi partitive varoitintasi varoittimiasi inessive varoittimessasi varoittimissasi elative varoittimestasi varoittimistasi illative varoittimeesi varoittimiisi adessive varoittimellasi varoittimillasi ablative varoittimeltasi varoittimiltasi allative varoittimellesi varoittimillesi essive varoittimenasi varoittiminasi translative varoittimeksesi varoittimiksesi abessive varoittimettasi varoittimittasi instructive — — comitative — varoittiminesi first-person plural possessor singular plural nominative varoittimemme varoittimemme accusative nom. varoittimemme varoittimemme gen. varoittimemme genitive varoittimemme varoittimiemme varoitintemme partitive varoitintamme varoittimiamme inessive varoittimessamme varoittimissamme elative varoittimestamme varoittimistamme illative varoittimeemme varoittimiimme adessive varoittimellamme varoittimillamme ablative varoittimeltamme varoittimiltamme allative varoittimellemme varoittimillemme essive varoittimenamme varoittiminamme translative varoittimeksemme varoittimiksemme abessive varoittimettamme varoittimittamme instructive — — comitative — varoittiminemme second-person plural possessor singular plural nominative varoittimenne varoittimenne accusative nom. varoittimenne varoittimenne gen. varoittimenne genitive varoittimenne varoittimienne varoitintenne partitive varoitintanne varoittimianne inessive varoittimessanne varoittimissanne elative varoittimestanne varoittimistanne illative varoittimeenne varoittimiinne adessive varoittimellanne varoittimillanne ablative varoittimeltanne varoittimiltanne allative varoittimellenne varoittimillenne essive varoittimenanne varoittiminanne translative varoittimeksenne varoittimiksenne abessive varoittimettanne varoittimittanne instructive — — comitative — varoittiminenne third-person possessor singular plural nominative varoittimensa varoittimensa accusative nom. varoittimensa varoittimensa gen. varoittimensa genitive varoittimensa varoittimiensa varoitintensa partitive varoitintaan varoitintansa varoittimiaan varoittimiansa inessive varoittimessaan varoittimessansa varoittimissaan varoittimissansa elative varoittimestaan varoittimestansa varoittimistaan varoittimistansa illative varoittimeensa varoittimiinsa adessive varoittimellaan varoittimellansa varoittimillaan varoittimillansa ablative varoittimeltaan varoittimeltansa varoittimiltaan varoittimiltansa allative varoittimelleen varoittimellensa varoittimilleen varoittimillensa essive varoittimenaan varoittimenansa varoittiminaan varoittiminansa translative varoittimekseen varoittimeksensa varoittimikseen varoittimiksensa abessive varoittimettaan varoittimettansa varoittimittaan varoittimittansa instructive — — comitative — varoittimineen varoittiminensa

Derived terms

compounds

• häkävaroitin
• kaasuvaroitin
• palovaroitin

 

Further reading

• “varoitin”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

varoitin

1. first-person singular past indicative of varoittaa