veikata

Finnish

Etymology

Probably ve(d)- (“bet”) +‎ -ikka +‎ -ta

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋei̯kɑtɑˣ/, [ˈʋe̞i̯kɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -eikɑtɑ
• Syllabification^(key): vei‧ka‧ta

Verb

veikata

1. to guess, take a guess, bet, be one's bet, wager

   Mitä veikkaat?

   What is your bet?

2. to play football pool, which was originally called veikkaus in Finland, later vakioveikkaus and nowadays simply vakio [from 1940]

Conjugation

Inflection of veikata (Kotus type 73*A/salata, kk-k gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		veikkaan	en veikkaa	1st sing.	olen veikannut	en ole veikannut
2nd sing.		veikkaat	et veikkaa	2nd sing.	olet veikannut	et ole veikannut
3rd sing.		veikkaa	ei veikkaa	3rd sing.	on veikannut	ei ole veikannut
1st plur.		veikkaamme	emme veikkaa	1st plur.	olemme veikanneet	emme ole veikanneet
2nd plur.		veikkaatte	ette veikkaa	2nd plur.	olette veikanneet	ette ole veikanneet
3rd plur.		veikkaavat	eivät veikkaa	3rd plur.	ovat veikanneet	eivät ole veikanneet
passive		veikataan	ei veikata	passive	on veikattu	ei ole veikattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		veikkasin	en veikannut	1st sing.	olin veikannut	en ollut veikannut
2nd sing.		veikkasit	et veikannut	2nd sing.	olit veikannut	et ollut veikannut
3rd sing.		veikkasi	ei veikannut	3rd sing.	oli veikannut	ei ollut veikannut
1st plur.		veikkasimme	emme veikanneet	1st plur.	olimme veikanneet	emme olleet veikanneet
2nd plur.		veikkasitte	ette veikanneet	2nd plur.	olitte veikanneet	ette olleet veikanneet
3rd plur.		veikkasivat	eivät veikanneet	3rd plur.	olivat veikanneet	eivät olleet veikanneet
passive		veikattiin	ei veikattu	passive	oli veikattu	ei ollut veikattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		veikkaisin	en veikkaisi	1st sing.	olisin veikannut	en olisi veikannut
2nd sing.		veikkaisit	et veikkaisi	2nd sing.	olisit veikannut	et olisi veikannut
3rd sing.		veikkaisi	ei veikkaisi	3rd sing.	olisi veikannut	ei olisi veikannut
1st plur.		veikkaisimme	emme veikkaisi	1st plur.	olisimme veikanneet	emme olisi veikanneet
2nd plur.		veikkaisitte	ette veikkaisi	2nd plur.	olisitte veikanneet	ette olisi veikanneet
3rd plur.		veikkaisivat	eivät veikkaisi	3rd plur.	olisivat veikanneet	eivät olisi veikanneet
passive		veikattaisiin	ei veikattaisi	passive	olisi veikattu	ei olisi veikattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		veikkaa	älä veikkaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		veikatkoon	älköön veikatko	3rd sing.	olkoon veikannut	älköön olko veikannut
1st plur.		veikatkaamme	älkäämme veikatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		veikatkaa	älkää veikatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		veikatkoot	älkööt veikatko	3rd plur.	olkoot veikanneet	älkööt olko veikanneet
passive		veikattakoon	älköön veikattako	passive	olkoon veikattu	älköön olko veikattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		veikannen	en veikanne	1st sing.	lienen veikannut	en liene veikannut
2nd sing.		veikannet	et veikanne	2nd sing.	lienet veikannut	et liene veikannut
3rd sing.		veikannee	ei veikanne	3rd sing.	lienee veikannut	ei liene veikannut
1st plur.		veikannemme	emme veikanne	1st plur.	lienemme veikanneet	emme liene veikanneet
2nd plur.		veikannette	ette veikanne	2nd plur.	lienette veikanneet	ette liene veikanneet
3rd plur.		veikannevat	eivät veikanne	3rd plur.	lienevät veikanneet	eivät liene veikanneet
passive		veikattaneen	ei veikattane	passive	lienee veikattu	ei liene veikattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		veikata		present	veikkaava	veikattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st veikatakseni veikataksemme 2nd veikataksesi veikataksenne 3rd veikatakseen veikataksensa		past	veikannut	veikattu
2nd	inessive2	veikatessa	veikattaessa	agent3	veikkaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st veikatessani veikatessamme 2nd veikatessasi veikatessanne 3rd veikatessaan veikatessansa		negative	veikkaamaton
	instructive	veikaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	veikkaamassa	—
	elative	veikkaamasta	—
	illative	veikkaamaan	—
	adessive	veikkaamalla	—
	abessive	veikkaamatta	—
	instructive	veikkaaman	veikattaman
4th4	verbal noun	veikkaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st veikkaamaisillani veikkaamaisillamme 2nd veikkaamaisillasi veikkaamaisillanne 3rd veikkaamaisillaan veikkaamaisillansa

Synonyms

• (guess): arvata, arvella

Derived terms

• veikkaaja
• veikkailla
• veikkaus

 

See also

• ennustaa

Further reading

• “veikata”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• vaikeat