viikuna
Finnish edit
Etymology edit
Borrowed from Swedish fikon, from Middle Low German vige, from Vulgar Latin *fīca, from Latin fīcus (“fig tree, fruit”).
Pronunciation edit
Noun edit
viikuna
Declension edit
Inflection of viikuna (Kotus type 12/kulkija, no gradation) | ||||
---|---|---|---|---|
nominative | viikuna | viikunat | ||
genitive | viikunan | viikunoiden viikunoitten | ||
partitive | viikunaa | viikunoita | ||
illative | viikunaan | viikunoihin | ||
singular | plural | |||
nominative | viikuna | viikunat | ||
accusative | nom. | viikuna | viikunat | |
gen. | viikunan | |||
genitive | viikunan | viikunoiden viikunoitten viikunainrare | ||
partitive | viikunaa | viikunoita | ||
inessive | viikunassa | viikunoissa | ||
elative | viikunasta | viikunoista | ||
illative | viikunaan | viikunoihin | ||
adessive | viikunalla | viikunoilla | ||
ablative | viikunalta | viikunoilta | ||
allative | viikunalle | viikunoille | ||
essive | viikunana | viikunoina | ||
translative | viikunaksi | viikunoiksi | ||
abessive | viikunatta | viikunoitta | ||
instructive | — | viikunoin | ||
comitative | See the possessive forms below. |
Derived terms edit
compounds
Further reading edit
- “viikuna”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01