viimein
Finnish edit
Etymology edit
< viime
Pronunciation edit
Adverb edit
viimein
Derived terms edit
compounds
Further reading edit
- “viimein”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish][1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04
Ingrian edit
Etymology edit
From Proto-Finnic *viimeinen. Cognates include Finnish viimeinen.
Pronunciation edit
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋiːmei̯ne/, [ˈʋiːme̞i̯n]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiːmei̯n/, [ˈʋiːme̞i̯n]
- Rhymes: -iːmei̯n
- Hyphenation: vii‧mein
Adjective edit
viimein (not comparable)
- Alternative form of viimäin
Declension edit
| Declension of viimein (type 1/kärpäin, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | viimein | viimeiset |
| genitive | viimeisen | viimeisiin |
| partitive | viimeistä, viimeist | viimeisiä |
| illative | viimeisee | viimeisii |
| inessive | viimeisees | viimeisiis |
| elative | viimeisest | viimeisist |
| allative | viimeiselle | viimeisille |
| adessive | viimeiseel | viimeisiil |
| ablative | viimeiselt | viimeisilt |
| translative | viimeiseks | viimeisiks |
| essive | viimeisennä, viimeiseen | viimeisinnä, viimeisiin |
| exessive1) | viimeisent | viimeisint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||
References edit
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 673