viinamarja
Ingrian edit
Etymology edit
From viina (“spirit”) + marja (“berry”). Akin to Estonian viinamari.
Pronunciation edit
- (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈʋiːnɑˌmɑrjɑ/, [ˈʋiːnəˌmɑri]
- (Soikkola) IPA(key): /ˈʋiːnɑˌmɑrjɑ/, [ˈʋiːnɑˌmɑrjɑ]
- Rhymes: -ɑrj, -ɑrjɑ
- Hyphenation: vii‧na‧mar‧ja
Noun edit
viinamarja
- grape, grapevine
- 1937, V. A. Tetjurev, translated by N. J. Molotsova, Loonnontiito oppikirja alkușkoulua vart (toin osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 23:
- Micurinan saaduus kasvaa ja valmistuu mont sorttua viinamarjaa.
- In Michurin's garden there grow and ripen many types of grape.
Declension edit
| Declension of viinamarja (type 3/kana, no gradation) | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | viinamarja | viinamarjat |
| genitive | viinamarjan | viinamarjoin |
| partitive | viinamarjaa | viinamarjoja |
| illative | viinamarjaa | viinamarjoi |
| inessive | viinamarjaas | viinamarjois |
| elative | viinamarjast | viinamarjoist |
| allative | viinamarjalle | viinamarjoille |
| adessive | viinamarjaal | viinamarjoil |
| ablative | viinamarjalt | viinamarjoilt |
| translative | viinamarjaks | viinamarjoiks |
| essive | viinamarjanna, viinamarjaan | viinamarjoinna, viinamarjoin |
| exessive1) | viinamarjant | viinamarjoint |
| 1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive. | ||