viittä

See also: viitta

Finnish

Numeral

viittä

1. partitive singular of viisi

Ingrian

Etymology 1

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋiːtːæ/, [ˈʋiːtː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋiːtːæ/, [ˈʋiːtːæ]
• Rhymes: -iːtː, -iːtːæ
• Hyphenation: viit‧tä

Numeral

viittä

1. partitive singular of viis

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈʋiːtːæ/, [ˈʋiːtː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈʋiːtːæ/, [ˈʋiːtːæ]
• Rhymes: -iːtː, -iːtːæ
• Hyphenation: viit‧tä

Noun

viittä

1. partitive of viisi

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 674