vilauttaa

Finnish

Etymology

vila- +‎ -uttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋilɑutːɑːˣ/, [ˈʋilɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): vi‧la‧ut‧taa

Verb

vilauttaa

1. To flash (to make visible briefly).

Conjugation

Inflection of vilauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilautan	en vilauta	1st sing.	olen vilauttanut	en ole vilauttanut
2nd sing.		vilautat	et vilauta	2nd sing.	olet vilauttanut	et ole vilauttanut
3rd sing.		vilauttaa	ei vilauta	3rd sing.	on vilauttanut	ei ole vilauttanut
1st plur.		vilautamme	emme vilauta	1st plur.	olemme vilauttaneet	emme ole vilauttaneet
2nd plur.		vilautatte	ette vilauta	2nd plur.	olette vilauttaneet	ette ole vilauttaneet
3rd plur.		vilauttavat	eivät vilauta	3rd plur.	ovat vilauttaneet	eivät ole vilauttaneet
passive		vilautetaan	ei vilauteta	passive	on vilautettu	ei ole vilautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilautin	en vilauttanut	1st sing.	olin vilauttanut	en ollut vilauttanut
2nd sing.		vilautit	et vilauttanut	2nd sing.	olit vilauttanut	et ollut vilauttanut
3rd sing.		vilautti	ei vilauttanut	3rd sing.	oli vilauttanut	ei ollut vilauttanut
1st plur.		vilautimme	emme vilauttaneet	1st plur.	olimme vilauttaneet	emme olleet vilauttaneet
2nd plur.		vilautitte	ette vilauttaneet	2nd plur.	olitte vilauttaneet	ette olleet vilauttaneet
3rd plur.		vilauttivat	eivät vilauttaneet	3rd plur.	olivat vilauttaneet	eivät olleet vilauttaneet
passive		vilautettiin	ei vilautettu	passive	oli vilautettu	ei ollut vilautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilauttaisin	en vilauttaisi	1st sing.	olisin vilauttanut	en olisi vilauttanut
2nd sing.		vilauttaisit	et vilauttaisi	2nd sing.	olisit vilauttanut	et olisi vilauttanut
3rd sing.		vilauttaisi	ei vilauttaisi	3rd sing.	olisi vilauttanut	ei olisi vilauttanut
1st plur.		vilauttaisimme	emme vilauttaisi	1st plur.	olisimme vilauttaneet	emme olisi vilauttaneet
2nd plur.		vilauttaisitte	ette vilauttaisi	2nd plur.	olisitte vilauttaneet	ette olisi vilauttaneet
3rd plur.		vilauttaisivat	eivät vilauttaisi	3rd plur.	olisivat vilauttaneet	eivät olisi vilauttaneet
passive		vilautettaisiin	ei vilautettaisi	passive	olisi vilautettu	ei olisi vilautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		vilauta	älä vilauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		vilauttakoon	älköön vilauttako	3rd sing.	olkoon vilauttanut	älköön olko vilauttanut
1st plur.		vilauttakaamme	älkäämme vilauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		vilauttakaa	älkää vilauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		vilauttakoot	älkööt vilauttako	3rd plur.	olkoot vilauttaneet	älkööt olko vilauttaneet
passive		vilautettakoon	älköön vilautettako	passive	olkoon vilautettu	älköön olko vilautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		vilauttanen	en vilauttane	1st sing.	lienen vilauttanut	en liene vilauttanut
2nd sing.		vilauttanet	et vilauttane	2nd sing.	lienet vilauttanut	et liene vilauttanut
3rd sing.		vilauttanee	ei vilauttane	3rd sing.	lienee vilauttanut	ei liene vilauttanut
1st plur.		vilauttanemme	emme vilauttane	1st plur.	lienemme vilauttaneet	emme liene vilauttaneet
2nd plur.		vilauttanette	ette vilauttane	2nd plur.	lienette vilauttaneet	ette liene vilauttaneet
3rd plur.		vilauttanevat	eivät vilauttane	3rd plur.	lienevät vilauttaneet	eivät liene vilauttaneet
passive		vilautettaneen	ei vilautettane	passive	lienee vilautettu	ei liene vilautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		vilauttaa		present	vilauttava	vilautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilauttaakseni vilauttaaksemme 2nd vilauttaaksesi vilauttaaksenne 3rd vilauttaakseen vilauttaaksensa		past	vilauttanut	vilautettu
2nd	inessive2	vilauttaessa	vilautettaessa	agent3	vilauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilauttaessani vilauttaessamme 2nd vilauttaessasi vilauttaessanne 3rd vilauttaessaan vilauttaessansa		negative	vilauttamaton
	instructive	vilauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form vilauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	vilauttamassa	—
	elative	vilauttamasta	—
	illative	vilauttamaan	—
	adessive	vilauttamalla	—
	abessive	vilauttamatta	—
	instructive	vilauttaman	vilautettaman
4th4	verbal noun	vilauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st vilauttamaisillani vilauttamaisillamme 2nd vilauttamaisillasi vilauttamaisillanne 3rd vilauttamaisillaan vilauttamaisillansa

Derived terms

• vilautella
• vilauttaminen
• vilautus

 

Further reading

• “vilauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04

Anagrams

• avata tuli, livauttaa