yhteisö

Finnish

Etymology

yhte- (“one”) +‎ -isö. Coined by Finnish author and journalist Pietari Hannikainen in 1847.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyhtei̯sø/, [ˈyçt̪e̞i̯s̠ø̞]
• Rhymes: -yhteisø
• Syllabification^(key): yh‧tei‧sö

Noun

yhteisö

1. community (group of people sharing a common understanding)
2. (law) corporation, organization (group of individuals, created by law or under authority of law, having a continuous existence independent of the existences of its members, and powers and liabilities distinct from those of its members)

Declension

Inflection of yhteisö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)
nominative		yhteisö	yhteisöt
genitive		yhteisön	yhteisöjen yhteisöiden yhteisöitten
partitive		yhteisöä	yhteisöjä yhteisöitä
illative		yhteisöön	yhteisöihin
		singular	plural
nominative		yhteisö	yhteisöt
accusative	nom.	yhteisö	yhteisöt
	gen.	yhteisön
genitive		yhteisön	yhteisöjen yhteisöiden yhteisöitten
partitive		yhteisöä	yhteisöjä yhteisöitä
inessive		yhteisössä	yhteisöissä
elative		yhteisöstä	yhteisöistä
illative		yhteisöön	yhteisöihin
adessive		yhteisöllä	yhteisöillä
ablative		yhteisöltä	yhteisöiltä
allative		yhteisölle	yhteisöille
essive		yhteisönä	yhteisöinä
translative		yhteisöksi	yhteisöiksi
abessive		yhteisöttä	yhteisöittä
instructive		—	yhteisöin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of yhteisö (Kotus type 2/palvelu, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative yhteisöni yhteisöni accusative nom. yhteisöni yhteisöni gen. yhteisöni genitive yhteisöni yhteisöjeni yhteisöideni yhteisöitteni partitive yhteisöäni yhteisöjäni yhteisöitäni inessive yhteisössäni yhteisöissäni elative yhteisöstäni yhteisöistäni illative yhteisööni yhteisöihini adessive yhteisölläni yhteisöilläni ablative yhteisöltäni yhteisöiltäni allative yhteisölleni yhteisöilleni essive yhteisönäni yhteisöinäni translative yhteisökseni yhteisöikseni abessive yhteisöttäni yhteisöittäni instructive — — comitative — yhteisöineni second-person singular possessor singular plural nominative yhteisösi yhteisösi accusative nom. yhteisösi yhteisösi gen. yhteisösi genitive yhteisösi yhteisöjesi yhteisöidesi yhteisöittesi partitive yhteisöäsi yhteisöjäsi yhteisöitäsi inessive yhteisössäsi yhteisöissäsi elative yhteisöstäsi yhteisöistäsi illative yhteisöösi yhteisöihisi adessive yhteisölläsi yhteisöilläsi ablative yhteisöltäsi yhteisöiltäsi allative yhteisöllesi yhteisöillesi essive yhteisönäsi yhteisöinäsi translative yhteisöksesi yhteisöiksesi abessive yhteisöttäsi yhteisöittäsi instructive — — comitative — yhteisöinesi first-person plural possessor singular plural nominative yhteisömme yhteisömme accusative nom. yhteisömme yhteisömme gen. yhteisömme genitive yhteisömme yhteisöjemme yhteisöidemme yhteisöittemme partitive yhteisöämme yhteisöjämme yhteisöitämme inessive yhteisössämme yhteisöissämme elative yhteisöstämme yhteisöistämme illative yhteisöömme yhteisöihimme adessive yhteisöllämme yhteisöillämme ablative yhteisöltämme yhteisöiltämme allative yhteisöllemme yhteisöillemme essive yhteisönämme yhteisöinämme translative yhteisöksemme yhteisöiksemme abessive yhteisöttämme yhteisöittämme instructive — — comitative — yhteisöinemme second-person plural possessor singular plural nominative yhteisönne yhteisönne accusative nom. yhteisönne yhteisönne gen. yhteisönne genitive yhteisönne yhteisöjenne yhteisöidenne yhteisöittenne partitive yhteisöänne yhteisöjänne yhteisöitänne inessive yhteisössänne yhteisöissänne elative yhteisöstänne yhteisöistänne illative yhteisöönne yhteisöihinne adessive yhteisöllänne yhteisöillänne ablative yhteisöltänne yhteisöiltänne allative yhteisöllenne yhteisöillenne essive yhteisönänne yhteisöinänne translative yhteisöksenne yhteisöiksenne abessive yhteisöttänne yhteisöittänne instructive — — comitative — yhteisöinenne third-person possessor singular plural nominative yhteisönsä yhteisönsä accusative nom. yhteisönsä yhteisönsä gen. yhteisönsä genitive yhteisönsä yhteisöjensä yhteisöidensä yhteisöittensä partitive yhteisöään yhteisöänsä yhteisöjään yhteisöitään yhteisöjänsä yhteisöitänsä inessive yhteisössään yhteisössänsä yhteisöissään yhteisöissänsä elative yhteisöstään yhteisöstänsä yhteisöistään yhteisöistänsä illative yhteisöönsä yhteisöihinsä adessive yhteisöllään yhteisöllänsä yhteisöillään yhteisöillänsä ablative yhteisöltään yhteisöltänsä yhteisöiltään yhteisöiltänsä allative yhteisölleen yhteisöllensä yhteisöilleen yhteisöillensä essive yhteisönään yhteisönänsä yhteisöinään yhteisöinänsä translative yhteisökseen yhteisöksensä yhteisöikseen yhteisöiksensä abessive yhteisöttään yhteisöttänsä yhteisöittään yhteisöittänsä instructive — — comitative — yhteisöineen yhteisöinensä

Derived terms

• yhteisöllinen

 

compounds

• alayhteisö
• asuinyhteisö
• eliöyhteisö
• eloyhteisö
• hoitoyhteisö
• ihmisyhteisö
• julkisyhteisö
• Kansainyhteisö
• kansainyhteisö
• kasakkayhteisö
• kieliyhteisö
• kirkkoyhteisö
• kouluyhteisö
• kyläyhteisö
• luokkayhteisö
• luostariyhteisö
• maailmanyhteisö
• orjanomistusyhteisö
• paikallisyhteisö
• pienyhteisö
• rannikkoyhteisö
• romaniyhteisö
• saaristolaisyhteisö
• sotilasyhteisö
• sukuyhteisö
• säilytysyhteisö
• talousyhteisö
• tiedeyhteisö
• tilintarkastusyhteisö
• työyhteisö
• verkkoyhteisö
• virtuaaliyhteisö
• väliyhteisö
• yhteisöasuminen
• yhteisökieli
• yhteisömerkki
• yhteisömuoto
• yhteisöpalvelu
• yhteisösakko
• yhteisösijoittaja
• yhteisötaide
• yhteisötalous
• yhteisövero
• yhteisöviestintä

 

Further reading

• “yhteisö”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04