Väinämöinen

Finnish

Etymology

Uncertain root +‎ -mö +‎ -inen. Has been variously compared with väinä and reflexes of Proto-Germanic *Wōdanaz, although neither theory is convincing.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈʋæi̯næmøi̯nen/, [ˈʋæi̯næˌmø̞i̯ne̞n]
• Rhymes: -øinen
• Syllabification^(key): Väi‧nä‧möi‧nen

Proper noun

Väinämöinen

1. The main hero of the Finnish national epic Kalevala.
   • 1849 Kalevala (Translation 1988 by Eino Friberg) 3:1-6:

     Vaka vanha Väinämöinen / Elelevi aikojansa / Noilla Väinölän ahoilla, / Kalevalan kankahilla. / Laulelevi virsiänsä, / Laulelevi, taitelevi.

     Old reliable Väinämöinen / Lived his days in lyric leisure / In the glades of Väinölä, / On the heaths of Kalevala. / Singing songs and learning wisdom, / Always singing, night and day.

Declension

Inflection of Väinämöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		Väinämöinen	Väinämöiset
genitive		Väinämöisen	Väinämöisten Väinämöisien
partitive		Väinämöistä	Väinämöisiä
illative		Väinämöiseen	Väinämöisiin
		singular	plural
nominative		Väinämöinen	Väinämöiset
accusative	nom.	Väinämöinen	Väinämöiset
	gen.	Väinämöisen
genitive		Väinämöisen	Väinämöisten Väinämöisien
partitive		Väinämöistä	Väinämöisiä
inessive		Väinämöisessä	Väinämöisissä
elative		Väinämöisestä	Väinämöisistä
illative		Väinämöiseen	Väinämöisiin
adessive		Väinämöisellä	Väinämöisillä
ablative		Väinämöiseltä	Väinämöisiltä
allative		Väinämöiselle	Väinämöisille
essive		Väinämöisenä	Väinämöisinä
translative		Väinämöiseksi	Väinämöisiksi
abessive		Väinämöisettä	Väinämöisittä
instructive		—	Väinämöisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of Väinämöinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative Väinämöiseni Väinämöiseni accusative nom. Väinämöiseni Väinämöiseni gen. Väinämöiseni genitive Väinämöiseni Väinämöisteni Väinämöisieni partitive Väinämöistäni Väinämöisiäni inessive Väinämöisessäni Väinämöisissäni elative Väinämöisestäni Väinämöisistäni illative Väinämöiseeni Väinämöisiini adessive Väinämöiselläni Väinämöisilläni ablative Väinämöiseltäni Väinämöisiltäni allative Väinämöiselleni Väinämöisilleni essive Väinämöisenäni Väinämöisinäni translative Väinämöisekseni Väinämöisikseni abessive Väinämöisettäni Väinämöisittäni instructive — — comitative — Väinämöisineni second-person singular possessor singular plural nominative Väinämöisesi Väinämöisesi accusative nom. Väinämöisesi Väinämöisesi gen. Väinämöisesi genitive Väinämöisesi Väinämöistesi Väinämöisiesi partitive Väinämöistäsi Väinämöisiäsi inessive Väinämöisessäsi Väinämöisissäsi elative Väinämöisestäsi Väinämöisistäsi illative Väinämöiseesi Väinämöisiisi adessive Väinämöiselläsi Väinämöisilläsi ablative Väinämöiseltäsi Väinämöisiltäsi allative Väinämöisellesi Väinämöisillesi essive Väinämöisenäsi Väinämöisinäsi translative Väinämöiseksesi Väinämöisiksesi abessive Väinämöisettäsi Väinämöisittäsi instructive — — comitative — Väinämöisinesi first-person plural possessor singular plural nominative Väinämöisemme Väinämöisemme accusative nom. Väinämöisemme Väinämöisemme gen. Väinämöisemme genitive Väinämöisemme Väinämöistemme Väinämöisiemme partitive Väinämöistämme Väinämöisiämme inessive Väinämöisessämme Väinämöisissämme elative Väinämöisestämme Väinämöisistämme illative Väinämöiseemme Väinämöisiimme adessive Väinämöisellämme Väinämöisillämme ablative Väinämöiseltämme Väinämöisiltämme allative Väinämöisellemme Väinämöisillemme essive Väinämöisenämme Väinämöisinämme translative Väinämöiseksemme Väinämöisiksemme abessive Väinämöisettämme Väinämöisittämme instructive — — comitative — Väinämöisinemme second-person plural possessor singular plural nominative Väinämöisenne Väinämöisenne accusative nom. Väinämöisenne Väinämöisenne gen. Väinämöisenne genitive Väinämöisenne Väinämöistenne Väinämöisienne partitive Väinämöistänne Väinämöisiänne inessive Väinämöisessänne Väinämöisissänne elative Väinämöisestänne Väinämöisistänne illative Väinämöiseenne Väinämöisiinne adessive Väinämöisellänne Väinämöisillänne ablative Väinämöiseltänne Väinämöisiltänne allative Väinämöisellenne Väinämöisillenne essive Väinämöisenänne Väinämöisinänne translative Väinämöiseksenne Väinämöisiksenne abessive Väinämöisettänne Väinämöisittänne instructive — — comitative — Väinämöisinenne third-person possessor singular plural nominative Väinämöisensä Väinämöisensä accusative nom. Väinämöisensä Väinämöisensä gen. Väinämöisensä genitive Väinämöisensä Väinämöistensä Väinämöisiensä partitive Väinämöistään Väinämöistänsä Väinämöisiään Väinämöisiänsä inessive Väinämöisessään Väinämöisessänsä Väinämöisissään Väinämöisissänsä elative Väinämöisestään Väinämöisestänsä Väinämöisistään Väinämöisistänsä illative Väinämöiseensä Väinämöisiinsä adessive Väinämöisellään Väinämöisellänsä Väinämöisillään Väinämöisillänsä ablative Väinämöiseltään Väinämöiseltänsä Väinämöisiltään Väinämöisiltänsä allative Väinämöiselleen Väinämöisellensä Väinämöisilleen Väinämöisillensä essive Väinämöisenään Väinämöisenänsä Väinämöisinään Väinämöisinänsä translative Väinämöisekseen Väinämöiseksensä Väinämöisikseen Väinämöisiksensä abessive Väinämöisettään Väinämöisettänsä Väinämöisittään Väinämöisittänsä instructive — — comitative — Väinämöisineen Väinämöisinensä

Derived terms

• Väinämöisen viikate
• Väinämö
• Väinö