aineistua

Finnish

Etymology

aineistaa +‎ -ua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯nei̯stuɑˣ/, [ˈɑ̝i̯ne̞i̯s̠ˌtuɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): ai‧neis‧tu‧a

Verb

aineistua (rare)

1. (intransitive) to materialize/materialise, become material

Conjugation

Inflection of aineistua (Kotus type 52/sanoa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aineistun	en aineistu	1st sing.	olen aineistunut	en ole aineistunut
2nd sing.		aineistut	et aineistu	2nd sing.	olet aineistunut	et ole aineistunut
3rd sing.		aineistuu	ei aineistu	3rd sing.	on aineistunut	ei ole aineistunut
1st plur.		aineistumme	emme aineistu	1st plur.	olemme aineistuneet	emme ole aineistuneet
2nd plur.		aineistutte	ette aineistu	2nd plur.	olette aineistuneet	ette ole aineistuneet
3rd plur.		aineistuvat	eivät aineistu	3rd plur.	ovat aineistuneet	eivät ole aineistuneet
passive		aineistutaan	ei aineistuta	passive	on aineistuttu	ei ole aineistuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aineistuin	en aineistunut	1st sing.	olin aineistunut	en ollut aineistunut
2nd sing.		aineistuit	et aineistunut	2nd sing.	olit aineistunut	et ollut aineistunut
3rd sing.		aineistui	ei aineistunut	3rd sing.	oli aineistunut	ei ollut aineistunut
1st plur.		aineistuimme	emme aineistuneet	1st plur.	olimme aineistuneet	emme olleet aineistuneet
2nd plur.		aineistuitte	ette aineistuneet	2nd plur.	olitte aineistuneet	ette olleet aineistuneet
3rd plur.		aineistuivat	eivät aineistuneet	3rd plur.	olivat aineistuneet	eivät olleet aineistuneet
passive		aineistuttiin	ei aineistuttu	passive	oli aineistuttu	ei ollut aineistuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aineistuisin	en aineistuisi	1st sing.	olisin aineistunut	en olisi aineistunut
2nd sing.		aineistuisit	et aineistuisi	2nd sing.	olisit aineistunut	et olisi aineistunut
3rd sing.		aineistuisi	ei aineistuisi	3rd sing.	olisi aineistunut	ei olisi aineistunut
1st plur.		aineistuisimme	emme aineistuisi	1st plur.	olisimme aineistuneet	emme olisi aineistuneet
2nd plur.		aineistuisitte	ette aineistuisi	2nd plur.	olisitte aineistuneet	ette olisi aineistuneet
3rd plur.		aineistuisivat	eivät aineistuisi	3rd plur.	olisivat aineistuneet	eivät olisi aineistuneet
passive		aineistuttaisiin	ei aineistuttaisi	passive	olisi aineistuttu	ei olisi aineistuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		aineistu	älä aineistu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		aineistukoon	älköön aineistuko	3rd sing.	olkoon aineistunut	älköön olko aineistunut
1st plur.		aineistukaamme	älkäämme aineistuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		aineistukaa	älkää aineistuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		aineistukoot	älkööt aineistuko	3rd plur.	olkoot aineistuneet	älkööt olko aineistuneet
passive		aineistuttakoon	älköön aineistuttako	passive	olkoon aineistuttu	älköön olko aineistuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aineistunen	en aineistune	1st sing.	lienen aineistunut	en liene aineistunut
2nd sing.		aineistunet	et aineistune	2nd sing.	lienet aineistunut	et liene aineistunut
3rd sing.		aineistunee	ei aineistune	3rd sing.	lienee aineistunut	ei liene aineistunut
1st plur.		aineistunemme	emme aineistune	1st plur.	lienemme aineistuneet	emme liene aineistuneet
2nd plur.		aineistunette	ette aineistune	2nd plur.	lienette aineistuneet	ette liene aineistuneet
3rd plur.		aineistunevat	eivät aineistune	3rd plur.	lienevät aineistuneet	eivät liene aineistuneet
passive		aineistuttaneen	ei aineistuttane	passive	lienee aineistuttu	ei liene aineistuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		aineistua		present	aineistuva	aineistuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aineistuakseni aineistuaksemme 2nd aineistuaksesi aineistuaksenne 3rd aineistuakseen aineistuaksensa		past	aineistunut	aineistuttu
2nd	inessive2	aineistuessa	aineistuttaessa	agent3	aineistuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st aineistuessani aineistuessamme 2nd aineistuessasi aineistuessanne 3rd aineistuessaan aineistuessansa		negative	aineistumaton
	instructive	aineistuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	aineistumassa	—
	elative	aineistumasta	—
	illative	aineistumaan	—
	adessive	aineistumalla	—
	abessive	aineistumatta	—
	instructive	aineistuman	aineistuttaman
4th4	verbal noun	aineistuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aineistumaisillani aineistumaisillamme 2nd aineistumaisillasi aineistumaisillanne 3rd aineistumaisillaan aineistumaisillansa

Synonyms

• (to materialize/-ise, become material): aineellistua

Derived terms

• aineistuma
• aineistuminen

 

Further reading

• “aineistua”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02