FinnishEdit

EtymologyEdit

briljeerata +‎ -us

NounEdit

briljeeraus

  1. showing off (act of displaying one's brilliantness)

DeclensionEdit

Inflection of briljeeraus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative briljeeraus briljeeraukset
genitive briljeerauksen briljeerausten
briljeerauksien
partitive briljeerausta briljeerauksia
illative briljeeraukseen briljeerauksiin
singular plural
nominative briljeeraus briljeeraukset
accusative nom. briljeeraus briljeeraukset
gen. briljeerauksen
genitive briljeerauksen briljeerausten
briljeerauksien
partitive briljeerausta briljeerauksia
inessive briljeerauksessa briljeerauksissa
elative briljeerauksesta briljeerauksista
illative briljeeraukseen briljeerauksiin
adessive briljeerauksella briljeerauksilla
ablative briljeeraukselta briljeerauksilta
allative briljeeraukselle briljeerauksille
essive briljeerauksena briljeerauksina
translative briljeeraukseksi briljeerauksiksi
instructive briljeerauksin
abessive briljeerauksetta briljeerauksitta
comitative briljeerauksineen
Possessive forms of briljeeraus (type vastaus)
possessor singular plural
1st person briljeeraukseni briljeerauksemme
2nd person briljeerauksesi briljeerauksenne
3rd person briljeerauksensa