halli

See also: Halli

Estonian

Noun

halli

1. genitive singular of hall
2. partitive singular of hall
3. illative singular of hall

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑlːi/, [ˈhɑ̝lːi]
• Rhymes: -ɑlːi
• Syllabification^(key): hal‧li

Etymology 1

Borrowed from Swedish hall.

Noun

halli

1. large building used for sports or exhibitions, e.g. indoor arena, gallery
2. large room, e.g. at a railway station, lobby

Declension

Inflection of halli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		halli	hallit
genitive		hallin	hallien
partitive		hallia	halleja
illative		halliin	halleihin
		singular	plural
nominative		halli	hallit
accusative	nom.	halli	hallit
	gen.	hallin
genitive		hallin	hallien
partitive		hallia	halleja
inessive		hallissa	halleissa
elative		hallista	halleista
illative		halliin	halleihin
adessive		hallilla	halleilla
ablative		hallilta	halleilta
allative		hallille	halleille
essive		hallina	halleina
translative		halliksi	halleiksi
abessive		hallitta	halleitta
instructive		—	hallein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of halli (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hallini hallini accusative nom. hallini hallini gen. hallini genitive hallini hallieni partitive halliani hallejani inessive hallissani halleissani elative hallistani halleistani illative halliini halleihini adessive hallillani halleillani ablative halliltani halleiltani allative hallilleni halleilleni essive hallinani halleinani translative hallikseni halleikseni abessive hallittani halleittani instructive — — comitative — halleineni second-person singular possessor singular plural nominative hallisi hallisi accusative nom. hallisi hallisi gen. hallisi genitive hallisi halliesi partitive halliasi hallejasi inessive hallissasi halleissasi elative hallistasi halleistasi illative halliisi halleihisi adessive hallillasi halleillasi ablative halliltasi halleiltasi allative hallillesi halleillesi essive hallinasi halleinasi translative halliksesi halleiksesi abessive hallittasi halleittasi instructive — — comitative — halleinesi first-person plural possessor singular plural nominative hallimme hallimme accusative nom. hallimme hallimme gen. hallimme genitive hallimme halliemme partitive halliamme hallejamme inessive hallissamme halleissamme elative hallistamme halleistamme illative halliimme halleihimme adessive hallillamme halleillamme ablative halliltamme halleiltamme allative hallillemme halleillemme essive hallinamme halleinamme translative halliksemme halleiksemme abessive hallittamme halleittamme instructive — — comitative — halleinemme second-person plural possessor singular plural nominative hallinne hallinne accusative nom. hallinne hallinne gen. hallinne genitive hallinne hallienne partitive hallianne hallejanne inessive hallissanne halleissanne elative hallistanne halleistanne illative halliinne halleihinne adessive hallillanne halleillanne ablative halliltanne halleiltanne allative hallillenne halleillenne essive hallinanne halleinanne translative halliksenne halleiksenne abessive hallittanne halleittanne instructive — — comitative — halleinenne third-person possessor singular plural nominative hallinsa hallinsa accusative nom. hallinsa hallinsa gen. hallinsa genitive hallinsa halliensa partitive halliaan halliansa hallejaan hallejansa inessive hallissaan hallissansa halleissaan halleissansa elative hallistaan hallistansa halleistaan halleistansa illative halliinsa halleihinsa adessive hallillaan hallillansa halleillaan halleillansa ablative halliltaan halliltansa halleiltaan halleiltansa allative hallilleen hallillensa halleilleen halleillensa essive hallinaan hallinansa halleinaan halleinansa translative hallikseen halliksensa halleikseen halleiksensa abessive hallittaan hallittansa halleittaan halleittansa instructive — — comitative — halleineen halleinensa

Derived terms

compounds

• alehalli
• alennushalli
• ampumahalli
• autohalli
• eteishalli
• halliennätys
• hallikauppa
• hallikauppias
• hallikausi
• hallikilpailu
• hallikirkko
• hallikisa
• hallimestaruus
• hallimestaruuskilpailu
• halpahalli
• hehtaarihalli
• huoltohalli
• jäähalli
• kalahalli
• kauppahalli
• keilahalli
• konehalli
• kuplahalli
• lentokonehalli
• liikuntahalli
• messuhalli
• monikäyttöhalli
• monitoimihalli
• näyttelyhalli
• odotushalli
• ompeluhalli
• paikoitushalli
• parkkihalli
• pysäköintihalli
• ratsastushalli
• squash-halli
• taidehalli
• tehdashalli
• tennishalli
• teollisuushalli
• transithalli
• uimahalli
• urheiluhalli
• vaihtoautohalli
• veturihalli
• ylipainehalli

 

Further reading

• “1. halli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

From Proto-Finnic *halli (compare Estonian hall), from Balto-Slavic; compare Latvian salnis, Lithuanian šalnis (“off-white, roan”).

Noun

halli

1. grey seal (Halichoerus grypus)

   Synonym: harmaahylje

2. dog, usually grey

Declension

Inflection of halli (Kotus type 5/risti, no gradation)
nominative		halli	hallit
genitive		hallin	hallien
partitive		hallia	halleja
illative		halliin	halleihin
		singular	plural
nominative		halli	hallit
accusative	nom.	halli	hallit
	gen.	hallin
genitive		hallin	hallien
partitive		hallia	halleja
inessive		hallissa	halleissa
elative		hallista	halleista
illative		halliin	halleihin
adessive		hallilla	halleilla
ablative		hallilta	halleilta
allative		hallille	halleille
essive		hallina	halleina
translative		halliksi	halleiksi
abessive		hallitta	halleitta
instructive		—	hallein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of halli (Kotus type 5/risti, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative hallini hallini accusative nom. hallini hallini gen. hallini genitive hallini hallieni partitive halliani hallejani inessive hallissani halleissani elative hallistani halleistani illative halliini halleihini adessive hallillani halleillani ablative halliltani halleiltani allative hallilleni halleilleni essive hallinani halleinani translative hallikseni halleikseni abessive hallittani halleittani instructive — — comitative — halleineni second-person singular possessor singular plural nominative hallisi hallisi accusative nom. hallisi hallisi gen. hallisi genitive hallisi halliesi partitive halliasi hallejasi inessive hallissasi halleissasi elative hallistasi halleistasi illative halliisi halleihisi adessive hallillasi halleillasi ablative halliltasi halleiltasi allative hallillesi halleillesi essive hallinasi halleinasi translative halliksesi halleiksesi abessive hallittasi halleittasi instructive — — comitative — halleinesi first-person plural possessor singular plural nominative hallimme hallimme accusative nom. hallimme hallimme gen. hallimme genitive hallimme halliemme partitive halliamme hallejamme inessive hallissamme halleissamme elative hallistamme halleistamme illative halliimme halleihimme adessive hallillamme halleillamme ablative halliltamme halleiltamme allative hallillemme halleillemme essive hallinamme halleinamme translative halliksemme halleiksemme abessive hallittamme halleittamme instructive — — comitative — halleinemme second-person plural possessor singular plural nominative hallinne hallinne accusative nom. hallinne hallinne gen. hallinne genitive hallinne hallienne partitive hallianne hallejanne inessive hallissanne halleissanne elative hallistanne halleistanne illative halliinne halleihinne adessive hallillanne halleillanne ablative halliltanne halleiltanne allative hallillenne halleillenne essive hallinanne halleinanne translative halliksenne halleiksenne abessive hallittanne halleittanne instructive — — comitative — halleinenne third-person possessor singular plural nominative hallinsa hallinsa accusative nom. hallinsa hallinsa gen. hallinsa genitive hallinsa halliensa partitive halliaan halliansa hallejaan hallejansa inessive hallissaan hallissansa halleissaan halleissansa elative hallistaan hallistansa halleistaan halleistansa illative halliinsa halleihinsa adessive hallillaan hallillansa halleillaan halleillansa ablative halliltaan halliltansa halleiltaan halleiltansa allative hallilleen hallillensa halleilleen halleillensa essive hallinaan hallinansa halleinaan halleinansa translative hallikseen halliksensa halleikseen halleiksensa abessive hallittaan hallittansa halleittaan halleittansa instructive — — comitative — halleineen halleinensa

Related terms

• halla

Further reading

• “2. halli”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Anagrams

• Hilla, hilla

Icelandic

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhatlɪ/
• Rhymes: -atlɪ

Noun

halli m (genitive singular halla, nominative plural hallar)

1. slope, incline

Declension

declension of halli

m-w1	singular		plural
	indefinite	definite	indefinite	definite
nominative	halli	hallinn	hallar	hallarnir
accusative	halla	hallann	halla	hallana
dative	halla	hallanum	höllum	höllunum
genitive	halla	hallans	halla	hallanna

Synonyms

• (slope): hallur, brekka

Related terms

• halla (“to lean, to tilt”)
• hallandi (“slanted, inclined”)
• hallur (“slope, slant”)

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *halli. Cognates include Finnish halli (“grey seal”) and Estonian hall (“grey”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈhɑlːi/, [ˈhɑlʲː]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈhɑlːi/, [ˈhɑlːi]
• Rhymes: -ɑlʲː, -ɑlːi
• Hyphenation: hal‧li

Adjective

halli (comparative hallimp)

1. grey-haired

Declension

Declension of halli (type 5/vahti, no gradation)
	singular	plural
nominative	halli	hallit
genitive	hallin	halliin, halliloin
partitive	hallia	hallija, halliloja
illative	hallii	hallii, halliloihe
inessive	halliis	halliis, hallilois
elative	hallist	halliist, halliloist
allative	hallille	halliille, halliloille
adessive	halliil	halliil, halliloil
ablative	hallilt	halliilt, halliloilt
translative	halliks	halliiks, halliloiks
essive	hallinna, halliin	halliinna, halliloinna, halliin, halliloin
exessive1)	hallint	halliint, halliloint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• hallihyle

 

See also

• harmaa (“grey”) (in general)

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 42

Latin

Noun

hallī

1. inflection of hallus:
   1. nominative/vocative plural
   2. genitive singular