havaitseminen

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhɑʋɑi̯tseminen/, [ˈhɑ̝ʋɑ̝i̯tˌs̠e̞mine̞n]
• Rhymes: -eminen
• Syllabification^(key): ha‧vait‧se‧mi‧nen

Noun

havaitseminen

1. verbal noun of havaita
   1. perception (the process of making an observation ["havainto"])

Declension

Inflection of havaitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		havaitseminen	havaitsemiset
genitive		havaitsemisen	havaitsemisten havaitsemisien
partitive		havaitsemista	havaitsemisia
illative		havaitsemiseen	havaitsemisiin
		singular	plural
nominative		havaitseminen	havaitsemiset
accusative	nom.	havaitseminen	havaitsemiset
	gen.	havaitsemisen
genitive		havaitsemisen	havaitsemisten havaitsemisien
partitive		havaitsemista	havaitsemisia
inessive		havaitsemisessa	havaitsemisissa
elative		havaitsemisesta	havaitsemisista
illative		havaitsemiseen	havaitsemisiin
adessive		havaitsemisella	havaitsemisilla
ablative		havaitsemiselta	havaitsemisilta
allative		havaitsemiselle	havaitsemisille
essive		havaitsemisena	havaitsemisina
translative		havaitsemiseksi	havaitsemisiksi
abessive		havaitsemisetta	havaitsemisitta
instructive		—	havaitsemisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of havaitseminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative havaitsemiseni havaitsemiseni accusative nom. havaitsemiseni havaitsemiseni gen. havaitsemiseni genitive havaitsemiseni havaitsemisteni havaitsemisieni partitive havaitsemistani havaitsemisiani inessive havaitsemisessani havaitsemisissani elative havaitsemisestani havaitsemisistani illative havaitsemiseeni havaitsemisiini adessive havaitsemisellani havaitsemisillani ablative havaitsemiseltani havaitsemisiltani allative havaitsemiselleni havaitsemisilleni essive havaitsemisenani havaitsemisinani translative havaitsemisekseni havaitsemisikseni abessive havaitsemisettani havaitsemisittani instructive — — comitative — havaitsemisineni second-person singular possessor singular plural nominative havaitsemisesi havaitsemisesi accusative nom. havaitsemisesi havaitsemisesi gen. havaitsemisesi genitive havaitsemisesi havaitsemistesi havaitsemisiesi partitive havaitsemistasi havaitsemisiasi inessive havaitsemisessasi havaitsemisissasi elative havaitsemisestasi havaitsemisistasi illative havaitsemiseesi havaitsemisiisi adessive havaitsemisellasi havaitsemisillasi ablative havaitsemiseltasi havaitsemisiltasi allative havaitsemisellesi havaitsemisillesi essive havaitsemisenasi havaitsemisinasi translative havaitsemiseksesi havaitsemisiksesi abessive havaitsemisettasi havaitsemisittasi instructive — — comitative — havaitsemisinesi first-person plural possessor singular plural nominative havaitsemisemme havaitsemisemme accusative nom. havaitsemisemme havaitsemisemme gen. havaitsemisemme genitive havaitsemisemme havaitsemistemme havaitsemisiemme partitive havaitsemistamme havaitsemisiamme inessive havaitsemisessamme havaitsemisissamme elative havaitsemisestamme havaitsemisistamme illative havaitsemiseemme havaitsemisiimme adessive havaitsemisellamme havaitsemisillamme ablative havaitsemiseltamme havaitsemisiltamme allative havaitsemisellemme havaitsemisillemme essive havaitsemisenamme havaitsemisinamme translative havaitsemiseksemme havaitsemisiksemme abessive havaitsemisettamme havaitsemisittamme instructive — — comitative — havaitsemisinemme second-person plural possessor singular plural nominative havaitsemisenne havaitsemisenne accusative nom. havaitsemisenne havaitsemisenne gen. havaitsemisenne genitive havaitsemisenne havaitsemistenne havaitsemisienne partitive havaitsemistanne havaitsemisianne inessive havaitsemisessanne havaitsemisissanne elative havaitsemisestanne havaitsemisistanne illative havaitsemiseenne havaitsemisiinne adessive havaitsemisellanne havaitsemisillanne ablative havaitsemiseltanne havaitsemisiltanne allative havaitsemisellenne havaitsemisillenne essive havaitsemisenanne havaitsemisinanne translative havaitsemiseksenne havaitsemisiksenne abessive havaitsemisettanne havaitsemisittanne instructive — — comitative — havaitsemisinenne third-person possessor singular plural nominative havaitsemisensa havaitsemisensa accusative nom. havaitsemisensa havaitsemisensa gen. havaitsemisensa genitive havaitsemisensa havaitsemistensa havaitsemisiensa partitive havaitsemistaan havaitsemistansa havaitsemisiaan havaitsemisiansa inessive havaitsemisessaan havaitsemisessansa havaitsemisissaan havaitsemisissansa elative havaitsemisestaan havaitsemisestansa havaitsemisistaan havaitsemisistansa illative havaitsemiseensa havaitsemisiinsa adessive havaitsemisellaan havaitsemisellansa havaitsemisillaan havaitsemisillansa ablative havaitsemiseltaan havaitsemiseltansa havaitsemisiltaan havaitsemisiltansa allative havaitsemiselleen havaitsemisellensa havaitsemisilleen havaitsemisillensa essive havaitsemisenaan havaitsemisenansa havaitsemisinaan havaitsemisinansa translative havaitsemisekseen havaitsemiseksensa havaitsemisikseen havaitsemisiksensa abessive havaitsemisettaan havaitsemisettansa havaitsemisittaan havaitsemisittansa instructive — — comitative — havaitsemisineen havaitsemisinensa